Kuvat: Pennuista lääkeliimaa, iäkkäistä yksilöistä potenssiviiniä – Talouskasvu pahentaa tiikerien ahdinkoa rumalla tavalla

Kansainvälisissä uutismedioissa on noussut viime päivinä esiin räikeitä tapauksia, jotka liittyvät uhanalaisen tiikerin salakauppaan. Alkuviikosta muun muassa Britannian Metro-lehti kertoi verkkosivuillaan uutisesta, jonka mukaan vietnamilainen mies oli pidätetty hänen yritettyään myydä neljää jäädytettyä tiikerinpentua. 

Hänen uskotaan yrittäneen myydä poikasia somessa henkilölle, joka olisi valmistanut niistä liimaa. Ihmiset ostavat Aasiassa tiikerin osia "lääketieteellisessä tarkoituksessa", sillä jotkut uskovat, että esimerkiksi niiden ihosta, luista ja tassuista valmistetuilla tuotteilla on parantavia vaikutuksia.

South China Morning Post -lehti kertoi viime kuussa verkkosivuillaan eteläkiinalaisesta eläintarhasta, jonka iäkkäitä tiikereitä odottaa järkyttävä kohtalo. Eläintarhan suosio on hiipunut pohjalukemiin, mutta lehden mukaan ihmisten viihdyttäminen ei ole paikan päätarkoitus. 

Kun tiikerit kuolevat vanhuuteen, sairauteen tai taistelussa, ne viedään lehden mukaan lähellä olevaan tehtaaseen. Siellä niiden luurangot upotetaan riisiviiniin, annetaan käydä vuosia ja neste pullotetaan. 

Tuote myydään "eliksiirinä" Kiinan kasvavalle keskiluokalle. Tällaisten tuotteiden kysyntä on aiheuttanut sen, että eri puolille Aasiaa on noussut tiikerifarmeja kyseenalaisiin tarkoituksiin.

Ekslusiivisia tuotteita seksuaalisen kyvyn parantamiseen

WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen ei ole törmännyt kyseisiin uutisiin, mutta tunnistaa ongelman.

– Valitettavasti lääkekäyttöön tarkoitetut tiikerin osat monta kertaa liittyvät seksuaalisen kyvykkyyden parantamiseen ja vastaavaan. Ne ovat eksklusiivisia tuotteita. Ne ovat hirveän kalliita, ja aikoinaan vain ylimystöllä oli varaa käyttää niitä, mutta kysynnän kasvussa yhä suuremmalla osalla ihmisistä on selvästi varaa hankkia niitä tuotteita.

Tiikerin salametsästys on kasvanut Aasiassa. 

– Aasiassa elintaso on kasvanut, mutta koulutus- tai ympäristötietoisuus ei. Taloudellisen kasvun seurauksena ihmisillä on enemmän rahaa. Kyseisisillä tuotteilla osoitetaan, että meidän perheellämme menee hyvin ja voidaan hankkia joitain sarvikuonon sarvia koriste-esineiksi, Luukkonen sanoo.

Luukkosen mukaan tiikeri on äärimmäisen uhanalainen laji.

– Koko maailmassa on tällä hetkellä yhteensä arviolta 3 200 tiikeriyksilöä. Osa tiikerien alalajeista on lähellä sukupuuttoa. Onneksi muutaman vuoden aikana tiikerin arvostus niissä maissa, joissa se elää, on lisääntynyt. 

WWF on yhdessä "tiikerivaltioiden" kanssa asettanut tavoitteeksi, että seuraavaan kiinalaisen kalenterin tiikerin vuoteen 2022 mennessä tiikerikanta olisi kaksinkertaistunut lähelle 7 000 yksilöä. Töitä tehdään valtioiden kanssa, jotta niiden hallinto, valvonta ja kentällä tapahtuva toiminta kehittyisivät niin, että salametsästäjät ja salakaupasta päästäisiin mahdollisimman paljon eroon.

–Toki tiikereitä on vielä 10 kertaa enemmän kuin Saimaassa saimaannorppia. Mutta tiikerien elinalue on valtava. Se ulottuu Intian Nepalista aina Siperian Aralin ja Venäjän, Kiinan ja Tyynenmeren rajoille asti. 3 200 on siis todella pieni määrä noin isolle alueelle. 

Kaikkea hyödynnetään muurahaisista norsuihin

Uhanalaisten eläinten osien, esimerkiksi norsunluun, norsujen syöksyhampaiden ja sarvikuonon sarvien, kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti Aasian talouskasvun myötä. Luukkosen mukaan sarvikuonon ja norsun metsästys on lisääntynyt Afrikassa valtavasti viiden viime vuoden aikana.

 Luukkosen mukaan tosin myös monet pienemmät lajit ovat vaarassa.

– Esimerkiksi Kiinassa kulttuuri on sellainen, että siellä hyödynnetään perinteisessä lääketieteessä ja ravinnossa lähestulkoon mitä tahansa pienestä muurahaisesta ja hyönteisistä matelijoihin, kaloihin ja norsuihin ja muihin nisäkkäisiin. Valitettavasti talouskasvu heijastuu tähän kaikkeen.

Luukkonen kertoo, että WWF on tehnyt jo monta vuotta työtä salametsästyksen kitkemiseksi ja salakaupan vähentämiseksi.

– Osittain on onnistuttukin. Monessa maassa esimerkiksi lainsäädäntö on kehittynyt parempaan suuntaan. Muun muassa Thaimaassa norsunluun myynti on ollut sallittua, mutta nyt se on kielletty. Mutta kun talouskasvun myötä kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti ja rahamäärät salakaupassa ja salametsästyksessä – jotka siis ovat rikollista toimintaa – ovat kasvaneet. Monta kertaa myös erilaiset rikollis- ja terroristijärjestöt käyttävät tilannetta hyväkseen omassa varainhankinnassaan.

Turistillakin vastuu tuliaisistaan

Luukkosen mukaan monissa maissa salametsästyksestä annettavat rangaistukset ovat edelleen pieniä ja salametsästäjien jahtaaminen muutenkin tehotonta.

– Niissä maissa on myös aika vahvaa lahjontaa. WWF yrittää tehdä näissä maissa työtä sen suhteen, että sekä hallinto että kentällä tapahtuva toiminta paranisivat. Meillä tehdään koko ajan todella paljon töitä esimerkiksi Kiinassa, että lainsäädäntöä ja valvontaa saataisiin parannettua.

Luukkosen mukaan eläinsuojelujärjestöt ovat tehneet asian eteen töitä vuosikausia myös Euroopassa.

– Olemme pyrkineet vaikuttamaan siihen, että eurooppalaiset olisivat tietoisia matkustaessaan vaikkapa Aasiaan, että siellä voi olla myynnissä uhanalaisista lajeista tehtyjä tuotteita. Toki myös hinta yleensä ohjaa miettimään, mistä esimerkiksi jokin luuesine on oikeasti tehty. Niitä ei kannata mennä ostamaan ja tuomaan Suomeen, koska se on rikollista toimintaa.