Korkeasaaren eläintarhan johtaja Sanna Hellström sanoo, että eläintarhojen suojelutehtävä on nykypäivänä entistä tärkeämpi. Hellström vieraili Viiden jälkeen -ohjelmassa keskustelemassa eläintarhojen tarpeellisuudesta.
Häkeissä elävistä eläimistä ei heti ensimmäisenä tule mieleen luonnonsuojelu, vaikka se on yksi eläintarhojen päätehtävistä, Sanna Hellström kertoo. Eläintarhat ovat kuin Nooan arkki, joka suojelee ja säilyttää eläimiä ihmisen tuhovoimalta.
Keskustelu luonnon monimuotoisuuden romahtamisesta tuntuu usein jäävän ilmiöön kytköksissä olevan ilmastonmuutoksen jalkoihin. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että biodiversiteetti eli elonkirjo hupenee jatkuvasti.
Lue myös: Tutkimus paljastaa hälyttäviä tietoja: Maailmassa on käynnissä kuudes villieläinten joukkosukupuutto – voi pahimmillaan johtaa sivilisaation romahtamiseen
– Biodiversiteettikadon piti päättyä vuoteen 2020, missä ei onnistuttu vaan tilanne on huonontunut. Luonnon tila pienenee koko ajan ja villieläimet ovat pulassa, Hellström sanoi Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Meneillään on kuudes sukupuuttoaalto. Useiden lajien katoaminen on seurausta ihmisen toiminnasta, kuten luonnonvarojen ylikulutuksesta, metsästämisestä, ylikalastuksesta ja ilmastonmuutoksesta.
– Kyllä se (suojelu)tehtävä on entistä tärkeämpi ja näyttää, että ei se ihan kohta lopu.
Sivistystehtävä vaihtui suojelutyöksi
Vuonna 1889 perustettu Korkeasaaren eläintarha yksi maailman vanhimmista. Historiallisesti Korkeasaaren tehtävä oli sivistää kansaa.
Vuoden 2018 alusta Korkeasaaren eläintarha muuttui virastosta säätiöksi. Se on antanut eläintarhalle mahdollisuuksia tehdä entistä enemmän suojelu- ja tutkimustyötä.
Korkeasaaressa elää useita uhanalaisia eläimiä
Villieläimiä ei pyydetä Korkeasaareen luonnosta vaan ne saadaan toisista eläintarhoista. Joitain eläimiä on tullut Korkeasaareen myös eläintarhan ylläpitämästä Villieläinsairaalasta.
Korkeasaaressa elää lukuisia uhanalaisia eläimiä, esimerkiksi amurinleopardeja, amurintiikereitä, aasianleijonia, mongolianvillihevosia, visenttejä ja metsäpeuroja.
Useat eläimistä kuuluvat eurooppalaisiin suojeluohjelmiin. Yhdessä ne muodostavat isomman populaation, jota pidetään elinvoimaisena ja kestävänä.
Eläinten palauttaminen luontoon hankalaa
Villieläimiä pyritään myös palauttamaan takaisin luontoon, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty.
– Edelleen odotetaan, että amurinleopardeilla alkaisi luontoon palauttamishanke. Sitä on nyt valmisteltu yli 15 vuotta, Hellström sanoi.
Jotta hanke voitaisiin aloittaa, täytyy eläimelle ensinnäkin löytää sopiva alue, jolle se palautetaan. Esimerkiksi Brasilian rannikkosademetsissä luontaisesti elävä kultaleijonatamariini on pelastettu sukupuutolta kasvattamalla apinoita vankeudessa. Luonnossa niiden elinaluetta pirstoo tie, mikä on hankaloittanut luontoon palauttamista.
Jos sopiva alue löytyy, seuraavaksi kansainvälisissä neuvotteluissa selvitetään, miten eläinten palauttaminen sinne onnistuu. Hellström kertoo, että mongolianvillihevosia vietiin syrjäisille Aasian aroille Prahan armeijan lentokoneilla.
Lisäksi on muu käytännön toteutus, kuten totutustarhojen tekeminen ja palautettavien eläinten valinta.
Lääkkeet sukupuuttoaallon ehkäisyyn
Yksi eläintarhojen isoista tehtävistä on viestiä villieläinten tilanteesta. Sukupuuton partaalla olevien lajien kohtalo herättää ihmisissä myötätuntoa, mutta silloin on jo kovin myöhäistä.
– Pitäisi pitää lajit elinvoimaisina ja suojella niitä lajeja, joita toistaiseksi on vielä paljon. Silloin se on paljon tehokkaampaa, Hellström sanoi.
– Täytyy suojella myös niitä, jotka ovat häviämässä, mutta se on hankalaa, kallista ja onnistuminen on huonompaa.
Mitä suomalaiset ja suomalainen yhteiskunta sitten voisivat tehdä kuudennen sukupuuttoaallon hidastamiseksi ja villieläinten säilyttämiseksi muuallakin kuin eläintarhoissa?
Hellströmin mukaan lääke on syödä vähemmän lihaa ja lopettaa turpeen poltto välittömästi.
17:02