Suomen kielen lautakunta on vuodesta 2007 asti suosittanut sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden käyttöä. Siitä huolimatta mies-loppuiset ammattinimikkeet ovat yleistyneet.
Sanomalehti Keskisuomalaisen mukaan sukupuoleen viittaavia ammattinimikkeitä on nyt 674, kun niitä vuonna 2005 oli 33 vähemmän. Eniten ovat lisääntyneet mies-loppuiset ammattinimikkeet.
Kotimaisten kielten keskuksen tutkija Ulla Tiililä on yllättynyt kehityksen suunnasta. Hän miettii, voisiko taustalla olla vieraskielisistä nimikkeistä tehdyt uudet käännökset tai konsulttimaailmasta peräisin olevat nimikkeet.
– Ja kyllähän paljon muitakin asioita nimetään meidän suositustemme vastaisesti, hän toteaa.
Miehisten ammattinimikkeiden yleisyyteen vaikuttaa paitsi miesten pidempi historia ammateissa myös se, että yhteiskunnassa miestä pidetään usein edelleen normina ja naista poikkeuksena. Tähän liittyy esimerkiksi naissukupuolen korostaminen tietyissä tilanteissa.
– Kysytään, että äänestitkö jotakuta siksi, että hän on naisehdokas. Mutta ei kysytä, äänestikö joku miestä sen vuoksi, että hän on miesehdokas, Tiililä kertoo esimerkin.
Vanhat nimikkeet eivät niin vain muutu
Euroopan neuvosto antoi vuonna 1990 suosituksen, jossa se kannusti jäsenvaltioitaan ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin sukupuolten välistä tasa-arvoa tukevan kielen edistämiseksi. Suosituksen mukaan varsinkin uusia tehtävänimikkeitä luotaessa pitäisi ottaa huomioon ammattinimikkeiden sukupuolineutraalius. Vanhojakin nimikkeitä olisi syytä tarkistaa tarvittaessa.
Vanhojen nimikkeiden muuttaminen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Vai mikä olisi sopiva vastine esimerkiksi seuraaville ammattinimikkeille: aulaemäntä, palomies, oikeusasiamies, eduskunnan puhemies, muuttomies, merimies, myyntimies tai nimismies?
Esimies on hyvä esimerkki hankalasti muutettavasta ammattinimikkeestä.
– Esihenkilö kuulostaa vielä ehkä vitsiltä. Toisaalta esimerkiksi virkamiehen vastine virkahenkilö on mennyt aika hyvin läpi. Uudet nimikkeet alkavat kuulostaa pikkuhiljaa paremmilta, jos niitä vain yrittää tyrkyttää, Tiililä toteaa.
Esimerkkejä muuttuneista ammattinimikkeistä: |
Sukupuolia ei ole tarkoitus häivyttää
Tiililä korostaa, että suosituksen tarkoituksena ei ole häivyttää pois eri sukupuolia. Ongelma on siinä, että jompaakumpaa sukupuolta edustava henkilö joutuu esiintymään ammattinimikkeensä kautta vastakkaisen sukupuolen edustajana. Oikeusasiamies on oikeusasiamies, vaikka olisi nainen.
Ammattinimikkeet voivat tiedostamatta luoda mielikuvia siitä, kumman sukupuolen edustajat ammattiin paremmin sopivat. Siksi esimerkiksi työpaikkailmoituksissa olisi hyvä huolehtia siitä, että molemmat sukupuolet ovat edustettuina. Esimiehen sijaan voitaisiin puhua "esimiehestä ja -naisesta".
– Pitää tehdä myös ero yksityisen kokemuksen ja yhteiskunnallisen asian välille. Jos joku sanoo, että ei minua haittaa, että minua kutsutaan palomieheksi, niin se on eri asia, kuin että miten se vaikuttaa yhteiskuntaan, Tiililä muistuttaa.
Tiililän mukaan kieli ei yksin muuta maailmaa, mutta varmasti vaikuttaa siihen.
– Kieli on olennainen osa ennusteita, jotka toteuttavat itseään. On itse asiassa oleellista miettiä, voiko kieltä ja maailma ylipäänsä erottaa toisistaan.
Palomiesliitto kommentoi miehistä ammattinimikettä
KSML: Sukupuoleen viittaavat ammattinimikkeet ovat yleistyneet