Syynä uimaopetuksen tukemiselle ovat kesällä tapahtuneet lasten ja nuorten hukkumiset sekä vaaratilanteet.
Opetus- ja kulttuuriministeriö avaa syksyllä uimaopetuksen järjestäjille noin 3,5 miljoonan euron valtionavustushaun.
Rahoituksella tuetaan uimataidon opetuksen kehittämistä perusopetuksessa. Asiasta kertoi RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz ministeriön tiedotustilaisuudessa torstaina.
Lue myös: Uimarannoilla hukkumisia selvästi keskimääräistä enemmän – vesillä jo 200 vakavaa läheltä piti -tilannetta tänä vuonna
Hänen mukaansa rahat tulevat ministeriön budjetista, ja niitä voidaan kohdentaa esimerkiksi uimaopetuksen järjestäjille.
– Opetuksen järjestäjät voivat siten esimerkiksi mahdollistaa tehokkaamman uimaopetuksen ja tarjota opetusta enemmän. Mahdollisesti rahaa voidaan suunnata myös tukemaan erityisryhmiä, hän sanoi.
Adlercreutzin mukaan syynä toimille ovat kesällä tapahtuneet lasten ja nuorten hukkumiset sekä vaaratilanteet.
Suomessa uimataito on määritelty kansalaistaidoksi ja jokaisella Suomessa asuvalla tulisi olla mahdollisuus oppia uimaan. Uimataidon rajaksi on määritelty, että pystyy uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään.
1:34
Lue myös: “Katastrofaalinen” kesä – näin poikkeukselliset hellejaksot näkyvät hukkumiskuolemissa
Uimataito eriytynyt
Viimeisimmän uimataitoa mitanneen tutkimuksen mukaan vuonna 2022 kymmenvuotiaista 45 prosentilla oli heikko uimataito. Vielä viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen liki 80 prosenttia Suomen kymmenvuotiaista oli uimataitoisia. Tutkimus tehtiin Jyväskylän yliopistossa.
Lisäksi uimataito on Adlercreutzin mukaan myös eriytynyt yhteiskunnassa.
– Jotkut osaavat uida varsin hyvin, mutta heikkojen määrä on kasvanut, hän sanoi.
Lue myös: Asiantuntija kertoo, miksi ja milloin suomalaislasten uimataito romahti
Lisäksi tiettyjen maahanmuuttajaryhmien keskuudessa uimataito saattaa olla heikko. Syynä saattaa Adlercreutzin mukaan olla esimerkiksi erot kulttuurisessa traditiossa.
Hänen mukaansa voitaisiin miettiä, tulisiko valmistavassa opetuksessa ja kotoutumisessa nostaa uimataidon merkitystä esille.
– Uinti on osa liikkumista ja tärkeä taito maassa, jossa on 180 000 järveä ja kohtalaisen pitkä pätkä rannikkoa, Adlercreutz sanoi.
Ministeriö käynnistää Adlercreutzin mukaan myös selvityksen uimaopetuksen vahvistamiseksi.
Lue myös: Hukkumiskuolemat herättivät huolen: Onko lasten uimataito todella heikentynyt?
Kouluilla haasteita
Uimaopetus on osa koulujen opetussuunnitelmaa, ja kouluilla onkin Adlercreutzin mukaan keskeinen rooli uimaopetuksen järjestämisessä. Osassa kouluja uimaopetuksen järjestäminen sujuu tällä hetkellä ongelmitta, mutta joissain kunnissa on haasteita.
Kuntaliiton teettämän tuoreen kyselyn mukaan keskeiset haasteet ovat pula uimahalleista, uimaopettajista sekä pitkät kuljetusmatkat uimaopetukseen.
Oma vaikutuksensa uimataidon heikkenemiseen on ollut myös koronapandemialla, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta kerrottiin heinäkuussa STT:lle. Korona-aikaan uimahallit olivat pitkään kiinni, mikä vaikeutti lasten ja nuorten pääsyä uimaopetuksen pariin.