"Pitääkö pyykkipoikakin muuttaa pyykkihenkilöksi?" Huippuyliopisto hylkäsi mies- ja naispäätteet – Näin Suomessa suositetaan

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi "cameraman" eli kameramies on tätä nykyä "camera operator" eli vapaasti suomennettuna kameraoperoija. Niin ikään "mailman" eli postimies vaihtui kutsuttavaksi "mail carrieriksi".

Uutinen herätti vilkasta keskustelua MTV.fi:ssä ja Uutisten Facebook-sivuilla. 

Juttua kommentoineet lukijat pitivät aihetta tyypillisenä esimerkkinä ”mielensäpahoittajien ajasta” sekä ”äärimmäisenä hajuttomuuteen ja mauttomuuteen asti menona” tasa-arvon ja nykyajan takia. Lukijoiden mielestä vastaavanlaisia toimenpiteitä ei kaivata Suomeen.

– Kaikki tietävät, että postimieskin voi olla nainen, toteaa Riitta.

Myös Suomessa on käytössä lukuisia sukupuolisidonnaisia työnkuvia. Enemmistö MTV uutisten lukijoista pitää asiaa ”olemattomana ongelmana”. Ajatusleikki sukupuolineutraaleista nimistä herätti lukijoissamme monenlaisia variaatioita.

– Millä korvataan ilotytöt?, kyselee nimimerkki Andreas Z, saaden ehdotuksia ilohenkilöstä ilokkiin ja gigoloon. Kameramiehelle puolestaan heiteltiin vaihtoehdoiksi kuvaajaa, kameristia tai kameroijaa.

Nimimerkki VIINURI tiedustelee, mitä Teräsmiehestä ja Lepakkomiehestä tulee seuraavassa leffassa? Saamatta vastausta kysymykseensä.

– Ei lentoemäntä vaan lentoihminen?, kyselee puolestaan Arja. Entäpä kun jossakin pelissä jakaja on emäntä. Mikäs siitä tehdään? Xäntä?, jatkaa Risto.

Ammattinimikkeiden lisäksi osansa saavat myös sääilmiöt ja esineet.

– Itseäni aina loukkaa, kun puhutaan ukkosesta, kun taivas salamoi ja paukkuu. Eikö se voisi olla esimerkiksi henkilöinen?, tiedustelee Jyri.

Samaan aikaan Ilkkaa mietityttää, tehdäänkö pyykkipojasta sitten nuori pyykkihenkilö?

Kansalaisaloite sukupuolineutraalisa kielestä 

Mutta aihetta on käsitelty valtakunnan tasolla myös Suomessa. Vuonna 2007 Suomen kielen lautakunta antoi suosituksen sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi. Lautakunta päätti laatia kannanoton, koska sitä oli pyydetty kansalaisaloitteessa.

Lausunnossa todetaan, että toisin kuin monissa muissa Euroopan kielissä, suomen kielessä sanoilla ei ole sukuja ja miehiin ja naisiin viitataan samalla persoonapronominilla. Suomessa kielellinen epätasa-arvo ilmenee muilla tavoin. Kotimaisten kielten keskuksen, Kotuksen sivuilla annetaan esimerkkejä ammattinimekkeistä, jotka viittaavat työntekijän sukupuoleen. Näitä ovat muun muassa aulaemäntä, asiamies tai järjestysmies.

Näitä vakiintuneita nimekkeitä on lautakunnan mukaan "hyvä tarkastella kriittisesti ja muuttaa tarvittaessa sukupuoleen viittaamattomiksi".

Osittain sukupuoleen viittaavia ammattinimekkeitä onkon jo karsittu. Esimerkiksi saamamies on nykyään velkoja, edusmies edustaja, lehtimies on muuttunut toimittajaksi, tasa-arvoasiamies taas on nykyään tasa-arvovaltuutettu. 

Toisaalta lausunnon mukaan sellaisiin kieleen vakiintuneisiin sanontoihin kuten lähteä yhtenä miehenä tai muina miehinä ei lautakunnan mielestä tarvitse puuttua. Ne elävät kieliyhteisössä aikansa ja muuntuvat tai häviävät itsestään.

Suomen kielen sukupuolettumisesta väiteltiin tohtoriksi puolestaan kesäkuussa Helsingin yliopistossa. Kielentutkija Mila Enbergin väitöskirjan nimi on Yleispätevä mies : Suomen kielen geneerinen, piilevä ja kieliopillistuva maskuliinisuus.