Kutsu Nato-joukkoihin jakaa kansanedustajien mielipiteitä

Tieto Suomelle tulossa olevasta kutsusta osallistua Naton nopean toiminnan joukkoihin herättää ristiriitaisia tuntoja ja monia epäilyjä eduskunnassa.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari pitää tietoa hyvänä uutisena. Jaakonsaaren mielestä on tavallaan loogista, että Naton rauhankumppanuus kehittyy tähän suuntaan.

Puolustusvaliokuntaa johtava Kauko Juhantalo sen sijaan on hyvin varauksellinen. Juhantalo ei osaa pitää ainakaan toistaiseksi mahdollisena, että suomalaisia lähetettäisiin Nato-joukoissa ympäri maailmaa. Juhantalon mukaan asia on poliittisesti täysin valmistelematon.

Ulkoasiainvaliokunnan jäsen Jari Vilén taas sanoo, ettei näin pitkälle meneviä uusia sotilaallisia sitoumuksia pidä tehdä ilman perusteellista poliittista arviointia. Vilén kyselee, mikä on Suomen poliittinen intressi sitoutua Naton joukkoihin; mikä on Natoon kuulumattoman Suomen vaikutusvalta joukkojen käytössä ja millä tämä kaikki vielä maksetaan.

Kustannuksista kantaa huolta myös Juhantalo, joka korostaa, että rahat ovat tiukalla jo nykyisten kriisinhallintaoperaatioiden kanssa.

"Vanha uutinen"

Liisa Jaakonsaari kertoo, että ulkoasiainvaliokunnalle on kerrottu tällaisen osallistumisen voivan kenties olla mahdollista.

Myöskään puolustusvaliokunnan jäsenelle Jaakko Laaksolle asia ei ollut mikään uutinen. Laakso muistuttaa kysyneensä eduskunnan keskustelussa jo viime vuoden syyskuussa ulkoministeri Erkki Tuomiojalta, aikooko Suomi osallistua Naton iskujoukkojen toimintaan. Laakson mukaan Suomessa tuolloin juuri käynyt Naton pääsihteeri oli ehdottanut asiaa.

Tuomioja vastasi tuolloin, ettei sellaista ehdotusta ollut tehty. Hän sanoi, että jos Naton pääsihteeri oli julkisuudessa puhunut niin, hän lienee tarkoittanut, että Naton ovi on auki ja Suomi voisi halutessaan osallistua myös nopean toiminnan joukkoihin. Tuomioja lisäsi, ettei Suomi harkitsekaan asiaa.

Laakso arvelee, että jos asia tulee ajankohtaiseksi, väistämättä esille nousee kysymys siitä, kenen mandaatilla eli valtuuksilla Naton nopean toiminnan joukot - ja Suomi niissä mukana - toimivat. Laakson mielestä näköpiirissä on vaara, että YK:n hyväksyntää ei tarvita enää millään tavalla.

Naton nopean toiminnan joukot on määrä saada toimintavalmiuteen lokakuuhun 2006 mennessä. Joukkojen vahvuudeksi tulee noin 20 000 henkilöä. Joukkoja on määrä avata niin harjoitusten kuin operatiivisen toiminnankin osalta Naton ulkopuolisille maille, kuten Suomelle.

(MTV3-STT)