Mainos

Kurdijohtajan kuolemantuomio Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi

Kurdijohtaja Abdullah Öcalanille langetettua kuolemantuomiota käsitellään tänään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Öcalan tuomittiin kaksi vuotta sitten Turkissa kuolemaan maanpetoksesta.

Euroopan unionin päätös Turkin mahdollisesta EU-jäsenyydestä joulukuussa 1999 aiheutti kuitenkin Öcalanin kuolemantuomion lykkäämisen. Turkin viranomaiset ovat luvanneet odottaa Euroopan neuvoston alaisen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöstä ennen tuomion täytäntöönpanoa.

-Kysymys on hyvin selkeistä ja vakiintuneista eurooppalaista ihmisoikeusperiaatteista, sanoi ihmisoikeusasioihin erikoistunut asianajaja ja europarlamentaarikko Matti Wuori.

Hän muistutti kuolemanrangaistuksen vastustamisen olevan ehdoton periaate.

-Jos Turkki jättää piittaamatta näistä eurooppalaisista ihmisoikeuslausunnoista, se aiheuttaa hyvin suuria ongelmia EU-jäsenyyden jatkon kannalta, Wuori arvioi.

Turkki on muodollisesti EU:n hakijamaa, mutta sen kanssa ei ole edes aloitettu vielä jäsenyysneuvotteluja. Wuoren mukaan neuvottelut voivat muodostua huomattavasti monimutkaisemmiksi ja pidemmiksi, jos Turkki ja EU:n instituutiot ovat Öcalanista eri mieltä.

Kurdien oikeuksien ajaja

Monille turkkilaiselle Öcalanin nimi merkitsee terroristia. Toisaalta useimmille kurdeille Öcalan on sankari, joka on taistellut kurdien kulttuurin, identiteetin ja poliittisten oikeuksien puolesta.

Turkkilaiset pidättivät Öcalanin15. helmikuuta 1999, kun kurdijohtaja vieraili Keniassa. Öcalan tuomittiin kuolemaan maanpetoksesta. Hän on johtanut Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta, joka on pitkään taistellut itsenäisen kurdivaltion puolesta. Öcalanin pidätyksen jälkeen PKK:n johtajat kertoivat noudattavansa johtajansa vankilasta käsin antamaa käskyä, jossa hän kehotti hylkäämään aseellisen taistelun ja ajamaan kurdien oikeuksia Turkissa poliittisin keinoin.

PKK:n johtajien mukaan Turkin viranomaisten asenne kurdien rauhanaloitteita kohtaan on kuitenkin ollut kielteinen.

-Nythän Turkissa on hyvin kahdenlaista kehitystä ja saamme sieltä ristiriitaisia viestejä, Matti Wuori kertoi.

Hänen mukaansa Turkin ulkoasiainministeriön virkailijat ja diplomaatit ovat myöntäneet, että Turkissa on voimakkaita tarpeita parantaa ihmisoikeuksia ja demokratian tilaa. Toisaalta on olemassa oppositio, johon vaikuttavat sotilaat ja vanhoilliset ryhmät. Ihmisoikeustuomioistuimen päätöstä odotetaankin ristiriitaisin ennakko-odotuksin.

-Jos nyt tulee kritiikkiä, niin se aiheuttaa jälleen kansainvälisiä reaktioita. Ihmisoikeuksia puolustavat ryhmät, järjestöt ja poliitikot saavat siitä ikään kuin tukea, mutta toisaalta kansallismieliset ja vanhoilliset reagoivat kielteisesti, Wuori sanoi.

Osa turkkilaisista vaatii voimakkaasti Öcalanin kuolemantuomion täytäntöönpanoa.

-Pelissä on suuria intohimoja, Wuori totesi.

Yhteenotot jatkuvat

Yli 30 000 ihmisen kerrotaan kuolleen viimeisen 20 vuoden aikana kurdikapinallisten ja Turkin turvallisuusjoukkojen välisissä taisteluissa. Useimmat uhreista ovat kurdeja. Väkivalta väheni merkittävästi Öcalanin pidätyksen jälkeen, mutta ihmishenkiä vaatineita yhteenottoja on kuitenkin ollut ainakin Turkin kaakkoisosien kurdialueilla, kertoi uutistoimisto Reuters.

Noin 5 000 kurdikapinallisen uskotaan pitävän päämajaansa Irakin ja Iranin pohjoisosissa.Turkin hallitus on kieltäytynyt neuvottelemasta PKK:n kanssa ja ilmoittanut jatkavansa taisteluita kunnes kurdit antautuvat.

Turkki on kieltänyt kurdikielen käyttämisen ja monet ihmisoikeusryhmät ovat syyttäneet maan viranomaisia kurdien kidutuksesta pidätyksien yhteydessä. Kurdit ovat Turkin suurin vähemmistöryhmä, kaikkiaan heitä arvioidaan olevan 10-12 miljoonaa maan 63-miljoonaisesta väestöstä.

(MTV3-STT)

Mainos

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.