Kuolevan vääränlainen hoito tulee kalliiksi

Luoman äiti, syöpää sairastanut Hilkka Seppälä ehti viettää saattohoidossa 18 päivää. Äitiä oli hoidettu aiemmin eri osastoilla Malmin sairaalassa, josta Luomalle jäi päällimmäiseksi mieleen hoitajien kiire. Saattohoidon alkaessa perhe ei kunnolla tajunnut lopun läheisyyttä.  

- Me lähiomaiset olimme siinä tilanteessa naiiveja kuten varmaan moni muukin ja kuvittelimme, ettei kuolema ollut niin lähellä, Luoma sanoo. 

Luoma ymmärsi jäljellä olevan ajan niukkuuden kunnolla vasta, kun hoitaja sanoi sen hänelle suoraan. Myös 67-vuotias äiti hyväksyi hoidon pikkuhiljaa.  

Viimeisen yön perhe vietti yhdessä äidin luona ja haki purtavaa hoitokodin jääkaapista. Äiti sai kipulääkettä, ja hän kuoli aikaisin aamulla. 

- Hän korisi, ja hoitajat kävivät moneen kertaan sanomassa, että vaikka se kuulostaa pahalta, kivuista hän ei kärsi. 

Luoman mukaan rauhallinen loppu auttoi surun käsittelyssä. 

Saattohoitoruletti pyörii 

Luoman äidin kuolema on suomalaisittain harvinainen. Sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan selvityksen mukaan saattohoitoa saa vuosittain noin 3000 potilasta, vaikka tarve olisi arviolta 12000-13000. Pääkaupunkiseudulla saattohoitopaikkoja on tarjolla hyvin mutta esimerkiksi Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa paikkoja on ollut vain noin puolet tarvittavasta määrästä. 

Saattohoidolla tarkoitetaan kuolevan hoitoa niin, että viimeiset ajat olisivat mahdollisimman kivuttomia ja laadukkaita. Se vaatii riittävää lääkitystä, mutta myös henkistä tukea sekä kuolevalle että omaisille. Saattohoitoa annetaan esimerkiksi terveyskeskusten ja sairaaloiden osastoilla, kotisairaaloissa ja yksityisissä hoitopaikoissa. 

Asiantuntijoiden mukaan saattohoidon takaaminen kaikille tarvitseville tulisi jopa nykytilaa halvemmaksi. Nyt monet kuolevat hintavassa erikoissairaanhoidossa.  

- Meidän suurin kulu on se, että ihmisiä elämän viimeisellä viikolla siirrellään ja lähetellään päivystyksiin ja sitä kautta akuuttisairaaloihin, sanoo keskussairaala Hyksin syöpätautien klinikan ylilääkäri Tiina Saarto. 

Samaa mieltä on Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen. Hän vertaa kuolevan hoitoa synnyttävän hoitoon ja toteaa, ettei oikeutta saada lääkitystä kipuihin voi kummaltakaan evätä. 

Rahaa pussista toiseen 

Saarron mukaan saattohoidon järjestäminen olisi enemmän organisointi- kuin rahakysymys. Hoidon hinta vaihtelee, mutta esimerkiksi Terhokodissa vuorokausi maksaa noin 400 euroa eli suunnilleen satasen enemmän kuin vuorokausi terveyskeskussairaalassa maan suurimmissa kaupungeissa. Se on kuitenkin selvästi halvempaa kuin erikoissairaanhoito, jossa vuorokauden hinnaksi voi tulla yli tuhat euroa. 

- On ihan mahdollista rakentaa Suomeenkin toimiva saattohoito, jopa tässä taloudellisessa tilanteessa. Se siirtää rahaa yhdestä pussista toiseen. Tässä monikanavaisessa järjestelmässä on vain vaikea löytää konsensus, Saarto sanoo. 

Saarron mukaan saattohoitoa on kuitenkin viime aikoina kehitetty ja ilmapiiri sille on suotuisa.