Kunnanjohtajien suhtautuminen sote-uudistukseen on ristiriitaista.
Enemmistö kunnanjohtajista epäilee, että sosiaali- ja terveysmenot valtakunnallisesti vain lisääntyvät sote-uudistuksesta huolimatta. Vain 15 prosenttia vastaajista arvelee menojen vähentyvän.
Sosiaali- ja terveyspalvelut uuteen uskoon mylläävä uudistustus toteutetaan niin kutsutulla maakuntamallilla. Uudistusta varten perustetaan kahdeksantoista itsehallintoaluetta, mutta varsinaiset sote-palvelut järjestetään 15 alueella.
Yli puolet kunnanjohtajista pitää sote-mallia onnistuneena, mutta toisaalta lähes kolmannes heistä pitää sitä enemmän tai vähemmän epäonnistuneena.
Lähes puolet kunnanjohtajista arvostelee itsehallintoalueiden määrää liian suureksi, mutta yhtä moni pitää määrää sopivana.
Määrä on oikea tai väärä
Myös sote-alueiden määrä jakaa mielipiteitä. Niitä on kuitenkin useamman kuntapäättäjän mielestä liikaa kuin liian vähän.
Sopiva määrä sekä itsehallinto- että sote-alueita olisi kunnanjohtajien mielestä keskimäärin 12, mikä sattuu olemaan sama määrä kuin kokoomuksen kannattamassa mutta hallituksessa vähemmistöön jääneessä mallissa.
Enemmistö kuntapäättäjistä pelkää myös palvelujen saatavuuden heikkenevän sote-uudistuksen myötä.
Kaiken kukkuraksi peräti 64 prosenttia kunnanjohtajista ei usko, että sote-uudistus valmistuu tällä vaalikaudella.
Kyselyyn vastasi 60 prosenttia kunnanjohtajista. Kautta linjan kriittisimpiä olivat maksumiehen roolia pelkäävät suurten kaupunkien johtajat. Kuntarakenteen takia selvä enemmistö vastajista edusti kuitenkin pieniä maaseutumaisia kuntia.