Analyysi: Sote-uudistus lähtee tuskien taipaleelle koronaviruksen varjossa – maakuntamalli ja julkisen sektorin vetovastuu ovat pohjana tänään kerrottavalle myllerrykselle

Tänään on pitkästä aikaa sote-päivä. Koronaviruksen varjossa on valmisteltu Sanna Marinin (sd.) hallituksen versiota jättimäisestä sote-uudistuksesta, jonka tarkoituksena on myllertää suomalaisten turvaverkko paremmaksi. Hallituksen linjauksista kerrotaan kello 10.30.

Hallitusohjelmassa on keskustan vaatimuksesta jo sovittu, että itsehallinnollisia maakuntia tulisi 18 kappaletta. Maakuntia johtaisivat valtuutetut ja maakunnille tulisi verotusoikeus.

Uusimaa tosin pilkotaan neljään alueeseen ja Helsinki saa vielä maakunnalliset oikeudet, joten maakuntia tulee tavallaan enemmän kuin 18.

Monet ovat vuosien aikana puhuneet pienemmän aluemäärän puolesta, koska osasta maakunnista on tulossa pieniä ja siten herkempiä talouskriiseille.

Kokonaisveroasteen ei haluta maakuntaverojen myötä nousevan, mikä on koronakriisin jälkeen entistäkin vaikeampaa. Maakuntamalli ei lisää rahan määrää, ellei verotus sittenkin nouse.

Palvelua yhdeltä luukulta

Käytännön palveluiden osalta pyritään kokonaisuuteen, jossa niin sosiaali- kuin terveyspalveluita saisi helposti samasta paikasta, yhdeltä luukulta.

Hallitusohjelman ja alustavien sote-suunnitelmien mukaan erityishuomiota saisivat ikäihmiset, mielenterveyspalveluita tarvitsevat sekä lapset ja nuoret.

Suuria tavoitteita ovat myös terveyserojen kaventaminen sekä erityisesti se, että sote-järjestelmä kestää väestön ikääntymisen aiheuttaman palvelutarpeen kasvamisen.

Jo perustasolla pitäisi vaivoja hoitaa niin hyvin, että vaativamman ja kalliimman erikoissairaanhoidon tarve vähenisi. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Urakka vaatisi hallitusohjelman mukaan ainakin tuhat uutta lääkäriä perustasolle.

Korona-aikana on lisäksi kerrottu, etteivät ihmiset ole lähteneet kiireettömään hoitoon koronatartunnan pelon seurauksena. Tästä on seurannut hoitovelkaa, joka voi pahimmillaan heikentää monen terveyttä pitkäksi aikaa.

Ennusteiden mukaan hoitojonoista tulee pitkiä sen jälkeen, kun palveluiden perään uskalletaan lähteä. Pitkäksi aikaa ruuhkautuneet hoitojonot eivät ainakaan helpottaisi siirtymää uuteen järjestelmään.

Missä palveluita saa?

Se, missä perustason palvelua joskus tulevaisuudessa saa, ei ole ihan itsestään selvää. Digitalisaatio on kytketty myös sote-uudistukseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi lääkäri- tai hoitajakäyntejä myös videoyhteyden välityksellä ja viime hallituskaudella pohdinnassa olivat myös autolla potilaiden luo liikkuvat palvelut.

Digisuunnitelmien taustalla vaikuttaa se, että nykyistä palveluverkostoa voidaan joutua harventamaan, jos ja kun rahoista tulee pulaa. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen valmisteleman sote-uudistuksen aikana esillä oli se, ettei jokaiseen seinään ole todennäköisesti varaa. Tilanne on sama nykyisin.

Maakuntien tulevilla päättäjillä on kova homma edessään, kun he päättävät, missä sote-keskuksia tarkalleen on eli mitkä nykyisistä palvelupaikoista säilyvät.

Mitä tänään linjataan?

Ennen maakunnallisia päätöksiä tarvitaan kuitenkin valtiovallan linjauksia siitä, millä periaatteilla sotea rakennetaan.

Tänään kello 10.30 alkavassa tiedotustilaisuudessa jokaisesta viidestä hallituspuolueesta on paikalla ainakin yksi ministeri kertomassa, mitä on saatu aikaan.

Läsnä ovat perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru(sd.), kuntaministeriSirpa Paatero (sd.), tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen(kesk.), ympäristö- ja ilmastoministeriKrista Mikkonen(vihr.), opetusministeriLi Andersson(vas.) ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist(r.).

Tämä kyseinen sote-ministerityöryhmä ohjaa hallitusohjelmassa määritellyn sote-uudistuksen toteuttamista.

Hallitusohjelman mukaan tulossa on sote-versio, jossa julkisella sektorilla on vetovastuu. Yksityiset yritykset sekä kolmas sektori tukevat palvelutuotantoa.

Kokoomuksen aiemmin vaalimaa valinnanvapautta Marinin hallitus kavahtaa.

Julkisen sektorin vetovastuulla sekä maakuntien verotusoikeudella vältetään myös joitakin viime hallituskauden soten suuria perustuslaillisia ongelmia. Palveluiden riittävä rahoitus ja tasapuolinen saatavuus olivat visaisia pulmia viime kaudella.

Perustuslain noudattamisesta tulee todennäköisesti tälläkin kertaa haastavaa, koska sote-uudistus on osoittautunut vaikeaksi tehdä. Miten palveluista saadaan tasapuolisia ja varmoja kaikille?

Nykyinenkään järjestelmä ei menisi perustuslakivaliokunnasta läpi, koska eroja esimerkiksi palveluiden saatavuuden välillä on eri alueiden välillä.

Sote-uudistukselle voi taas ennustaa ennemmin tuskaista kuin helppoa taivalta. Hankalia yksityiskohtia on paljon, vaikka pohjalla on jo vuosien valmistelutyötä.

Jo politiikan uskottavuuden kannalta olisi kuitenkin suotavaa, että valmista viimein tulisi.