Kuntaliitto vaatii muutoksia työmarkkinatukeen

Pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi vuoden alussa voimaan tullut työmarkkinatuki herättää yhä tyytymättömyyttä kunnissa. Niissä uskotaan, että valtio siirtää kunnille lisää vastuuta juuri vaikeimmin työllistyvien osalta.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan pelko uusien rasitteiden lisääntymisestä ei ole hävinnyt mihinkään.

Kunnille koituvista kustannuksista ei ole vielä koottua tietoa. Myöskään tuloksista ei ole näyttöä.

- Oma arvioni on, että aktivointitoimissa ei ole tapahtunut mitään dramaattista muutosta.

Valtio pyrkii keppiä käyttämällä kannustamaan kuntia, mutta nykytoimenpiteillä vaikeasti työllistyviä ei Kietäväisen mukaan saada normaaleille työmarkkinoille.

Uudistus jäi keskeneräiseksi, koska se ei ulotu riittävän laajalle.

- Suuri osa vaikeasti työllistyvistä on ihmisiä, jotka tarvitsevat päihde- ja mielenterveyskuntoutusta. Lisäksi on eräiden arvioiden mukaan useita kymmeniä tuhansia sosiaalisesti työkyvyttömiä ihmisiä. He pyörivät aktiivitoimien piirissä, vaikka tietävät itsekin ettei heillä ole mahdollisuutta työllistyä.

Kietäväisen mielestä heidät tulisi päästää eläkkeelle. Näin voitaisiin kohdistaa resurssit työkykyisiin.

Valtion korvauksista ei ole vielä tietoja

Mitään paniikkia uudistus ei Kietäväisen mukaan ole aiheuttanut.

- Kuntien on kuitenkin vaikea arvioida, saavatko ne valtion lupaamat korvaukset lisäkuluista. Koska kompensaatio tulee monta eri kautta, sen nettovaikutusta kuntien talouteen ei vielä tiedetä.

Uudistus loi lisää byrokratiaa. Alussa oli myös teknisiä ongelmia, kun muutos toteutettiin hyvin nopealla aikataululla ja ilman kunnon ohjeistusta.

- Jatkossa tarvitaan koko työllistämisen tukitoimien uudelleenarviointia. Hajanainen tukiviidakko vaatii kokonaisremonttia.

Kuntaliitto ajaa edelleen työllistymissetelin käyttöönottoa. Sillä korvattaisiin työnantajalle joko väliaikaisesti tai pysyvämminkin työllistämisen kustannuksia.

Hyödyt näkyvät jo tiiviinä yhteistyönä

Työministeriön hallitusneuvos Päivi Kermisen mukaan uudistus on jo lisännyt aktiivisten työllistämistoimien tehoa. Tuoreimpien tietojen kokoaminen on tosin vielä kesken.

Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden lukujen perusteella muutos ei ole suuri, sillä laki tuli voimaan vuoden alussa.

- Kuntien oli määrä tehdä suunnitelmat uudistuksen toteuttamisesta helmikuun puoliväliin mennessä, mutta kaikki eivät aikataulussa pysyneet.

Yhteistyö kuntien, työvoimahallinnon ja Kelan kesken on kuitenkin tiivistynyt. Myös byrokratian ongelmia on Kermisen mukaan vältetty, koska yhteistyötä on harjoiteltu kokeiluna jo 2002 lähtien ja vakinaistettu 2004.

- Yhteinen intressi lisätä aktiivitoimia näkyy heti kuntien kustannuksissa.

Kerminen korostaa, että myös vaihtoehtoja on löytynyt aiempaa enemmän. Esimerkiksi tuottava työtoiminta on lisääntynyt, kun se on voitu sisällyttää toimenpiteisiin.

Kuntaliiton esittämä arvostelu kuuluu Kermisen mukaan sen rooliin.

-Tänä vuonna itse järjestelmää ei ole asetettu kyseenalaiseksi, vaan epäselvyydet ovat koskeneet pieniä käytännön ongelmia.

(MTV3-STT)