Kuntaliitoksista ei välttämättä hyötyä liitetyille alueille

Kuntaliitoksista ei välttämättä ole hyötyä liitetyille alueille, selviää Vaasan yliopiston kuntaliitostutkimuksesta. Sivistys- ja harrastusmahdollisuudet säilyvät paremmin itsenäisissä kunnissa.

Kuntien yhdistymisen vaikutukset vaihtelevat paljon ja niitä on vaikea ennustaa etukäteen.

Vaasan yliopiston kuntaliitostutkimuksen loppuraportin tehneen tutkija Kari Leinamon mukaan näyttää kuitenkin siltä, että liitetyille kunnille ei ole liitoksesta varsinaista hyötyä.

Tutkimuksessa verrattiin viiden 1960-70- luvulla toimintansa päättäneen kunnan kehitystä samankaltaisten, itsenäisinä pysyneiden kuntien kehitykseen. Toiseen kuntaan liitettyjen alueiden sivistys- ja harrastustoimintapalvelujen todettiin vähenevän verrattuna itsenäisenä pysyneeseen kuntaan.

Itsenäisenä sinnittely kannattaa

Tutkija Kari Leinamon mukaan tarvittaisiin kattavampi selvitys, jotta voitaisiin tarkemmin arvioida kannattavatko liitokset vai eivät.

-Nyt kuitenkin liitosten hyödyllisyyttä ehkä korostetaan liikaa. Yhdistymiseen pitäisi suhtautua realistisemmin, kuntaliitos ei ole mikään pelastusrengas.

Yleensä yhdistetyn kunnan keskukseksi kehittyy jäljelle jääneen kunnan keskusta. Kahden tai useamman keskuksen politiikkaa on hankala toteuttaa.

-Itsenäisten vertailukuntien tilanne ei ollut missään nimessä huonompi kuin liitettyjen. Kunnan kannattaisi sinnitellä itsenäisenä niin pitkään kuin voi. Monesti liitokselle ei tosin ole vaihtoehtoa taloudellisen tilanteen ja väestön vähenemisen vuoksi.

Selvintä hyötyä kuntaliitoksesta näyttää olevan niin sanotuissa reikäleipäkunnissa eli kaupunkia ympäröivissä maalaiskunnissa.

-Näilläkin alueilla hyödyt tosin koskivat lähinnä taajama-aluetta. Kylät ja maaseutu näyttävät jäävän kehittämisen ulkopuolelle, Leinamo kertoo.

Lisäksi Leinamo muistuttaa, että reikäleipäkuntia, joiden varsinainen keskus on toinen kunta tai kaupunki, ei juuri enää ole.

Epätasainen liitos johtaa riitoihin

Tutkimuksen mukaan liitoksen tulokseen ei mainittavasti vaikuta liitettävän kunnan koko verrattuna sen kunnan kokoon mihin se liitetään. Kunnan oma ääni saattaa kuitenkin kadota, jos pieni kunta liitetään suureen kaupunkiin.

Leinamon mukaan näyttää siltä, että liitoksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että yhdistyminen tehdään keskustellen ja että liitoskumppani on sopiva ja kuntien lähtökohdat tasapainoiset. Epätasainen ja riitaisa liitos johtaa helposti vaikeaan yhteiseloon.

Kuntaliitoksen jälkeen -kuntien yhdistymisen vaikutukset liitosalueiden näkökulmasta -tutkimuksen kohteina olivat Kokemäkeen liittynyt Kauvatsa, Juankoskeen liittynyt Muuruvesi, Tampereeseen liittynyt Teisko, Savonlinnaan liittynyt Sääminki ja Kotkaan liittynyt Kymi.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat