Kunnallisvaaleihin lähdetään isolla rahalla

Suurimmat puolueet lähtevät ensi syksyn kunnallisvaaleihin isolla rahalla. Edellisiin kunnallisvaaleihin nähden vaalibudjetit ovat osalla jopa tuplaantuneet, mikä johtuu osin puoluetuen korotuksesta.

Isoimmalla budjetilla vaaleihin on lähdössä keskusta, jonka vaalikassa on 800 000 euroa. Summa ei jää puoluesihteeri Jarmo Korhosen mukaan välttämättä vielä tähänkään.

Myös kokoomus panostaa vaaleihin tuhdisti, eli 700 000 euron budjetilla. Puoluesihteeri Taru Tujusen mukaan summa on tuntuva, sillä puolue käytti edellisiin kunnallisvaaleihin noin 450 000 euroa.

Eduskuntavaalitappion taloudellisesti kurittama SDP lähtee puolustamaan suurimman kuntapuolueen asemaa 500 000 eurolla ja vihreillä panostus on 350 000 euron luokkaa.

Vasemmistoliitossa yritetään tulla toimeen 200 000 eurolla. Puoluesihteeri Sirpa Puhakan mukaan periaatteena on käyttää vaaleissa enemmän järkeä kuin rahaa.

Keskustalle uusi tilanne

Syksyn kunnallisvaaleissa kuntia on yhdistymisten vuoksi tuntuvasti vähemmän kuin ennen, mikä lyö oman leimansa vaalikamppailuun.

Suurkuntien perustamisen myötä paikkoja menettää vääjäämättä varsinkin pikkukunnissa tehokkaasti verkostoitunut keskusta. Puoluesihteeri Jarmo Korhosen laskelmien mukaan valtuutettujen valtakunnallisen määrän väheneminen noin 1700:lla merkitsee keskustalle 600-700 valtuutetun paikan menoa.

Korhosen mukaan asialla on kuitenkin toinenkin puolensa: keskustalle avautuu nyt tilaisuus lisätä valtaansa isoissa kaupungeissa, joissa tarjolla on suurimman vaalivoittajan asema. Monissa suurkunnissa keskusta pääsee nyt myös ensimmäistä kertaa vaaleihin täydellä ehdokaslistalla.

Kokoomuksen puoluesihteerin Taru Tujusen mukaan kokoomusta kiinnostavat erityisesti isot kaupungit, joissa puolue on ollut vahva. Kuntaliitokset muuttavat kaupunkien järjestystä ja luovat uusia isoja kaupunkeja, hän muistuttaa.

Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi arvioi puolueensa hyötyvän kuntaliitoksista. Laturi muistuttaa, että vihreät menestyvät perinteisesti sitä paremmin, mitä isompi paikkakunta on. Pienemmillä paikkakunnilla on törmätty usein jo ehdokaspulaan.

Kuntafuusiot tuottavat päänvaivaa myös vasemmistopuolueissa. Vasemmistoliiton puoluesihteerin Sirpa Puhakan mukaan nähtäväksi jää, kuinka aktiivisesti isompiin kokonaisuuksiin liittyneissä pitäjissä lähdetään liikkeelle puolustamaan omia alueita.

SDP:n puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta muistuttaa, että aiempien kokemusten perusteella asemansa menettäneissä kunnissa pyritään oman vaikutusvallan maksimointiin. Tasapainoinen ehdokasasettelu on kuitenkin hänen mukaansa monissa tapauksissa haasteellista alueellisen tasapainon näkökulmasta.

(MTV3-STT)