On tavallinen tiistai-ilta Helsingin keskustassa, kello ei ole vielä kymmentäkään. Ulkona on kylmä, lähes pakkasta. Kaduilla öisin partioiva Yökiitäjät aloittaa työvuoronsa tarkistamalla yleiset vessat, jotka ovat lähes kaikki yöt täynnä kodittomia.
Edellisenä perjantaina lähes kaikki kaduilla olevat vihreät vessat olivat täynnä jo aikaisin illalla, mutta tänään varattua tarkoittava punainen valo palaa vain harvassa.
Harmaa pakettiauto, kyljessään Yökiitäjien tarra, pysähtyy ensimmäisen kerran Töölön Kisahallin lähellä olevan vessan viereen. Työpari astelee ulos autosta ja menee koputtamaan ovelle.
– Yökiitäjistä hyvää iltaa. Voisitteko avata oven, niin voimme jutella? Meillä olisi kenties tarjota yöpaikkaa.
Vessan oven takana huutava kaksikko on Vesa Timberg ja Tuomas Iso-Ilomäki. He ovat Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksen Yökiitäjät, koulutukseltaan sairaanhoitajia. Työpari partioi öisin Helsingin kaduilla ja auttaa kodittomia. Yökiitäjien tarkoituksena on tavoittaa heitä, joita muut palvelut eivät tavoita.
Resuinen mies ei kaipaa apua
Joku vastaa vessan sisällä, ja sanoo aukaisevansa oven kohta.
Kuluu viitisen minuuttia ja ovi aukeaa. Ulos kömpii mies hieman resuisissa vaatteissaan matkalaukkukärryn kanssa. Mies ei ole vailla apua eikä yösijaa. Hän juttelee hetken ja jatkaa matkaansa kävellen.
– Usein kodittomilla on aika paljon kasseja ja tavaraa mukanaan. Välillä saattaa mennä puolikin tuntia, kun he keräilevät tavaroita vessan lattialta kasseihin. Tällä herralla oli kätevä kärry, missä vedellä tavaroita, Yökiitäjien Tuomas "Tumppi" Iso-Ilomäki toteaa.
Vessat ovat lämpimiä, mutta eivät lainkaan miellyttäviä. Haju sisällä on voimakkaan etova. Harva haluaisi nukkua tällaisessa paikassa vapaaehtoisesti.
Lue myös: "Ihmiset ovat väsyneitä, nälkäisiä ja likaisia" – Korona-aika on erityisen karua asunnottomille
Tuttu mies vessan lattialla
Matka jatkuu kohti Helsingin keskustaa eri vessojen kautta. Yökiitäjät tietävät tarkkaan, missä Helsingin 39 yleistä vessaa sijaitsevat. Yöaikaan tosin vain noin 25 niistä on avoinna.
– Välillä niissä on myös lukot ja valot rikki.
Useamman kerran on käynyt niin, että Yökiitäjien koputtaessa vessan ovelle sisällä onkin kauhistunut turisti, joka ihmettelee hetken koputtelijoita.
Hietaniemen torin laidalla vessassa palaa jälleen punainen valo. Tumppi osaa jo etukäteen arvata, kuka vessassa nukkuu.
– Se on sama mies, joka on ollut täällä useamman kerran. Kutsumme häntä savolaiseksi. Murteen perusteella hän ei ole Helsingistä.
Mies avaa oven koputuksen jälkeen, mutta hän ei vaivaudu edes nousemaan. Hän makaa rauhallisena vessan lattialla ja haluaa jatkaa uniaan. Yökiitäjät kaivavat autosta proteiinipatukan miehelle evääksi ja jättävät tämän rauhaan.
– Hyvää yötä!
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Piiloasunnottomuus tullut esiin kaduilla
Kodittomia on nyt koronakriisin takia aiempaa enemmän kaduilla. He myös erottuvat katukuvasta erityisen hyvin, koska kaupungeissa on muuten hiljaisempaa ja liikenne vähäisempää.
Asunnottomat viettävät nyt yönsä rautatieasemalla, vessoissa, avonaisissa kauppakeskuksissa tai kaupungilla pyörien.
– Heillä, jotka ovat asuneet ulkona pitkään, ovat vähentyneet paikat missä oleskella. He ovat oleskelleet aikaisemmin kirjastoissa, käyneet päiväkeskuksissa syömässä tai hakemassa puhtaita vaatteita. Moni paikka on sulkenut ovensa koronakriisin takia, sosiaaliohjaaja Lena Pascale Helsingin kaupungin Etsivästä lähityöstä sanoo.
Myös piiloasunnottomuus on tullut esiin kaduille, koska kaverien asunnoissa ja asumisyksiköissä on vierailijat kielletty koronaviruksen takia.
– Heillä ei välttämättä ole paikkaa missä olla. He etsivät paikkansa kaduilta, nukkuvat yöt puistonpenkillä, yleisissä vessoissa ja rappukäytävissä. Tämän vuoksi aloitimme makuupussikampanjan, mihin kansalaiset ovat lahjoittaneet tosi hyvin makuupusseja. Suuri kiitos heille. Me jaamme niitä asunnottomille kaduilla eteenpäin, sairaanhoitaja Minna Ursin A-Klinikkasäätiön Katuklinikalta kertoo.
Aikaisemmin moni asunnoton on voinut nukkua esimerkiksi asumisyksiköissä vieraina toisten luona. Nyt vierailut on kielletty.
– Moni on voinut yöpyä kaverin sohvalla, mutta nekin paikat ovat vähentyneet koronakriisin takia. Ihmiset haluavat eristäytyä enemmän, eikä silloin välttämättä ole kaverille yöpaikkaa tarjota, sosiaaliohjaaja Antti Kaajakari Helsingin kaupungin Etsivästä lähityöstä kertoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Kodittomilla kaikista kovinta
Koronakriisi iskee kaikista kovimmin heihin, joilla on jo ennestään vaikeaa. Heihin, joilla ei ole kotia.
Asunnottomat ovat nyt entistä heikommassa tilanteessa.
– Tilanne on mennyt ihan selkeästi huonommaksi. Päiväaikaan päiväkeskukset ovat kiinni, missä olisi mahdollisuus syödä. Hygieniataso on myös laskenut, koska ei voi käydä pesulla missään, Yökiitäjien Tumppi sanoo.
Helsingin Mäkelänkadulla sijaitsee Nuorten kohtaamis- ja tukipiste Nuoli, johon 15 nuorta on voinut mennä öisin oleskelemaan.
– Nuoli on normaalisti joka yö täynnä. Lähes poikkeuksetta osa nuorista jää öisin ulos, ohjaaja Minna Pyhälä kertoo.
Nyt Nuolikin on kiinni koronan takia. Niinpä Pyhäläkin on nyt Yökiitäjien matkassa partioimassa, koska hän haluaa tavoittaa nuoria asunnottomia.
– Nuoret tuntevat meidät ja luottamus on tärkeää. He eivät välttämättä puhu tuntemattomille auttajille. Palveluiden sulkeutuminen on aiheuttanut nuorille entistä vaikeamman aseman, mikä johtaa siihen, että nuoret tippuvat tästä palvelujärjestelmästä eivätkä ohjaudu mihinkään, Pyhälä kertoo.
Tarkkaa tilastoa asunnottomista ei ole
Suomessa on arviolta noin 4400 asunnotonta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tilastojen mukaan noin 3500 heistä oleskelee pääkaupunkiseudulla.
– Tarkkaa tilastoa ei tiedä kukaan, Yökiitäjien Vesa ja Tumppi sanovat.
Koronan takia päihderiippuvaisille tärkeitä palveluita on jouduttu sulkemaan. Esimerkiksi Helsingissä päivätoiminnan palveluissa peseytymässä ja syömässä on tavallisesti käynyt päivittäin 300–400 ihmistä. Nyt vastaavaa apua ei voida suurille ihmisjoukoille tarjota.
Öisin 25:lle asunnottomalle on tilaa hätämajoituksessa Helsingin Diakonissalaitoksen Alppikulmassa, mutta kaikki eivät sinnekään mahdu tai halua mennä. Moni koditon kokee paikan rauhattomaksi.
Vailla vakinaista asuntoa ry pitää Kalkkersin yökahvilaa Helsingissä aina syksystä loppukevääseen, ja myös sinne mahtuu muutamia kodittomia yötä viettämään.
Nuoret kodittomat kadulla
Yökiitäjät saapuu vessakierroksen jälkeen Helsingin rautatieasemalle. Yöaikaan siellä istuu tai makaa ihmisiä, joilla ei ole muuta paikkaa minne mennä.
Järjestyksenvalvojat taluttavat ulos ainakin heidät, jotka aiheuttavat häiriötä.
Nuoret kodittomat Antti ja Henkka tulevat ulos asemalta. Antti menetti kotinsa viime syksynä, Henkka vuodenvaihteessa.
– Nukun siellä, missä on lämmintä. Usein olen Kampissa niin kauan, kunnes vartijat heittävät pihalle, Antti kertoo.
– Onneksi on ihmisiä, jotka auttavat. Minulla ei ole täällä sukulaisia eikä oikein hirveästi kavereitakaan. Monet ovat vankilassa. Nuoli on ollut minulle pelastus, siellä on ollut hyvä olla, Henkka kehuu.
Mutta nyt Nuoleenkaan ei voi mennä. Ohjaaja Minna Pyhälä tuntee Henkan Nuolesta ja yrittää houkutella nuorta miestä menemään Alppikulmaan yöksi. Henkka ei halua.
Yöt tapetaan aikaa
Antti kertoo sentään saavansa rahaa sosiaalitoimistosta, Henkka ei saa rahaa mistään.
Kumpikin heistä käyttää päihteitä, se auttaa selviämään kadulla.
– Päivät menevät aineita hankkiessa, Antti kertoo.
Koronatilanne mietityttää myös nuoria miehiä. Antti kertoo pesevänsä käsiään tavallista useammin ja lisäksi hän käyttää huivia suunsa edessä. Hän toivoo sen auttavan.
– Olen huomannut, että ihmiset käyttäytyvät nyt ihan oudosti. Aivan kuin olisi joku rutto liikkeellä. Mutta totta kai minua itseänikin pelottaa tämä tilanne, hän sanoo.
Antti joutui kadulle, koska hänen kotiinsa murtauduttiin. Hän irtisanoi asuntonsa, koska ei kokenut olevansa enää turvassa. Hänen piti hankkia uusi asunto, mutta matkaan tuli mutkia.
Henkka, 26, menetti asuntonsa neljä kuukautta sitten.
– Minulla oli tuettu asuminen ja minulle tuli pieni tulon ylitys. Nyt en ole enää saanut sossustakaan rahaa, koska minulla oli vuokravelkaa, hän kertoo.
Henkka on kadulla eläessään kehittänyt itselleen jo rutiineja. Hän nukkuu missä milloinkin voi, mutta usein öisin hän kiertelee kaupungilla ja keräilee pulloja.
– Olen normaalistikin aika yksin. Nyt kerään pulloja ja tapan aikaa.
Alkoholi auttaa pärjäämään kadulla
Asunnottomien kanssa vuosia työskennelleet Yökiitäjät pelkää tilanteen kaduilla menevän vain pahemmaksi, kun koronakriisi pitkittyy.
– Kun yrityksiä menee konkurssiin ja ihmisiltä menee työpaikkoja, se tulee vaikuttamaan pitemmällä aikavälillä tilanteeseen. Pelkään, että meille tulee lisää asunnottomia kaduille, Tumppi sanoo.
Vesan ja Tumpin mukaan asunnottomia löytyy lähes joka ikäryhmästä. Nuorimmat kaduilla tavatut ovat 17-vuotiaita ja vanhimmat lähes 80-vuotiaita.
– Osa heistä on ollut asunnottomana viikon, osa jopa vuosia. Vähemmistö on kuitenkin ollut kodittomana vuosia.
Kaikki asunnottomat eivät myöskään käytä päihteitä, vaikka näin usein oletetaan. Etenkin nuoret käyttävät huumeita, vanhemmat ennemmin alkoholia.
– Alkoholi auttaa siihen, että pärjää kadulla, Tumppi sanoo.
Lue myös: Huumeiden katuhinnat nousseet koronakriisin takia, aineiden saatavuus kuitenkin vielä lähes ennallaan – nuoresta asti huumeita käyttänyt Roni: "En pärjää ilman opiaatteja"
Kaduilla asuvat usein monisairaita
Moni koditon kuuluu koronaviruksen riskiryhmään. Pelkona onkin, että koronavirus leviää myös heidän keskuuteen.
Neulanvaihtopisteessä Kurvissa asiakkaat ovat kertoneet olevansa huolissaan koronatilanteen takia.
– Osa asiakkaista on tosi huolissaan ja noudattaa turvaväliä ja käyttää käsidesiä. Mutta tietysti on asunnottomia asiakkaita, jotka ovat hankalassa tilanteessa. Heillä ei ole mahdollisuutta päästä pesulle, eikä ole mahdollista pestä käsiä, yksikönjohtaja Salli Laine Hoiva Oy:n Drop-In Kurvista kertoo.
Etsivän lähityön työntekijät kohtaavat kaduilla usein monisairaita ihmisiä. Kaikki eivät silti koronasta välitä.
– Meidän kohtaamilla ihmisillä on paljon kroonisia sairauksia ja lisäksi heillä voi olla päihdeongelma tai mielenterveysongelmia. Osa heistä ei ole ennenkään hakeutunut terveydenhuollon palveluihin ja nyt on haasteena, että vaikka heille tulisi koronaan viittavia oireita, kynnys hakeutua hoitoon tai palveluihin voi olla todella korkea, Lena Pascale kertoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Etsivässä lähityössä työskentelevät Lena ja Antti ovat huomanneet, että kaikki ihmiset eivät myöskään välitä samalla tavalla koronalta suojautumisesta kuin toiset. Sen voi hyvin huomata, kun vierailee Kontulan ostoskeskuksella keskellä päivää.
Ihmiset hoitelevat asioitaan, kuten normaalistikin. Ruuhkaa on, eikä turvaväleistä ole tietoakaan.