Sovittelumenettelyssä voi hakea ratkaisua elämän hankaliin hetkiin, kuten naapuririitaan tai rikostilanteeseen. Sovittelija tarjoaa suorien käskyjen sijaan kuuntelevan korvan.
Aina tilanteet elämässä eivät ratkea omin voimin. Hankalassa kiistassa kyseeseen voi tulla sovittelumenettely, jossa asiaa yritetään sopia ammattimaisen sovittelijan avustuksella.
Sovittelu on sovintoa hakeville maksutonta, kertoo Helsingin sovittelutoiminnan projektipäällikkö Julia Saarholm. Sovittelutoiminnan kautta voi sovitella esimerkiksi riitoja, jopa tiettyjen rikoksien jälkipyykkejä.
– Rikosasioista ehkä tyypillisimpiä ovat pahoinpitelyasiat, vahingonteot, uhkausasiat, Saarholm kertoo Huomenta Suomessa.
Lue myös: Ammattirikollisiakin hiillostanut Sami paljastaa, mitä eroa on hyvällä ja taitavalla neuvottelijalla
Riita-asioita ovat esimerkiksi sukuriidat tai tuttavien kärhämät. Myös esimerkiksi asumiseen liittyviä riitoja voi sovitella, kertoo Suomen Sovittelufoorumi ry:n hankepäällikkö Kethlin Lörincz.
Kyse ei ole "oikeusjutusta".
– Osapuolet pääsevät itse keskustelemaan ja ratkaisemaan sitä asiaa. Osapuolia autetaan, Saarholm sanoo.
Sovittelu on vapaaehtoista. Kenties mielessä pyörii kysymyksiä, joita henkilö haluaa toiselta osapuolelta kysyä. Samalla voi käsitellä tapahtuman aiheuttamia tunteita.
– Jos osapuolet päätyvät sovintoon, voidaan konkreettisesti sopia, Saarholm kuvaa.
Lue myös: Tästä asiasta kumppanin kanssa on pakko puhua: "Valtava vaikutus parisuhteen menestykseen"
"Yleensä saamme jutut siinä vaiheessa, kun ne ovat jo kärjistyneet"
Sovittelufoorumin kautta ratkotaan esimerkiksi naapurien välisiä tilanteita.
– Saattaa olla taloyhtiön sisäisiä kiistoja. On paljon vuorovaikutusongelmia, häiriöitä, isompia, laajempia, sukupolvien ajan ehkä olleita konflikteja. Paljon mielipahaa, turhautumista taustalla, Lörincz kuvaa.
Kun asia kasvaa liian isoksi, sitä ei aina osaa tai voi itse ratkoa.
– Meihin voi ottaa yhteyttä kuka tahansa: itse asukas, viranomainen, isännöitsijä, joka ei asiaa pysty itse käsittelemään, ei ole keinoja. Sovittelijat keskustelevat osapuolten kanssa ensin erikseen tilanteesta, Lörincz kuvaa.
Tämän jälkeen tavataan yhteisen pöydän ääressä, jos se suinkin on mahdollista.
– Yleensä saamme jutut siinä vaiheessa, kun ne ovat jo kärjistyneet isommiksi konflikteiksi, Saarholm sanoo.
Lue myös: Anna raiskattiin, auttaa nyt itse raiskauksen uhreja – "Paljastui, että aika moni oli kokenut jotain samankaltaista"
Sopuun ei ole pakko päästä
Sovittelija kuuntelee ja antaa tilaa. Hän ei kerro osapuolille näkemyksiään esimerkiksi siitä, mikä on "oikein", tai miten asia tulisi sopia. Pakko ei ole myöskään päästä sovintoon.
– Jos osapuolet kohtaavat, keskustelevat ja ei löydy yhteistä ymmärrystä, ei ole pakko sopia, Lörincz sanoo.
Mitä asioita tai rikoksia voi sovitella,miten menettely toimii? Onko sopu pysyvä? Katso keskustelu yllä olevalta videolta.
Lue myös:
Repeääkö riita kotona tänäkin iltana? Sami paljastaa kommunikoinnin yleiset ongelmat: "Tulkitsemme toisia huomattavasti herkemmin"
Sivallatko sarkasmilla? Tästä tiedät, että suhteessa kettuilu menee överiksi
Miksi raiskaaja raiskaa? Oikeuspsykologi: Yleistä, että tekijä itse ei ajattele tehneensä rikosta
Katso myös: Näin mykkäkoulu vaikuttaa parisuhteeseen
1:54