Kun koulu alkaa, vanhemman ei kannata vielä luopua satukirjoista – näillä vinkeillä aikuinen voi tukea lapsen koulumenestystä

Kouluun luotetaan, mutta arvostus laskee

Lerkkanen kannustaa vanhempia osoittamaan kiinnostusta lapsen kotitehtäviin mutta lapsen puolesta läksyjä ei ole hyvä tehdä. Valmiiksi tekeminen ei edistä lapsen oppimista millään tavalla.

– Aikuisen rooli on parhaimmillaan sitä, kun kysyy lapselta, että mitä te tänään teitte ja pyytää näyttämään, mitä läksyjä annettiin. Samalla tulee huomaamatta tarkastettua, että tulivatko ne läksyt tehtyä. Siinä säilyy viesti siitä, että on tärkeää, että teet omat tehtäväsi ja että minä olen siitä kiinnostunut.

Tarpeen vaatiessa lasta tulee tietysti auttaa vaikeiden tehtävien tekemisessä, Lerkkanen huomauttaa.

Tutkimuksessa ilmeni, että kansainvälisesti vertailtuna vanhemmat luottavat Suomessa edelleen hyvin vahvasti kouluun ja opettajiin.

– Tämä on tietenkin myönteinen asia. Kääntöpuolena saattaa olla se, että luotetaan koulun hoitavan kaikki lapsen asiat.

Koulun arvostuksessa on kuitenkin havaittavissa laskua.

– Aikaisemmin koulu oli lapsen arjessa ykkössijalla. Nyt koulua saatetaan käydä harrastuksen ehdoilla, tai perheen lomamatkat järjestetään kouluajalla. Se, miten vanhemmat arvostavat koulunkäyntiä, heijastuu myös lapsen arvostukseen koulua kohtaan.

"Vanhempienkin hyvä tutustua toisiinsa"

Vanhemmat ovat aktiivisimpia ekaluokkalaisten kohdalla, mutta sitten kiinnostus hiipuu. Perinteiset vanhempainillat eivät välttämättä enää kiinnosta.

– Vanhemmat käyvät koulussa keskimäärin yhden kerran lukuvuoden aikana. Yleisin syy käyntiin on oman lapsen arviointikeskustelu.

Sähköinen viestikanava Wilma on saattanut vähentää vanhempien vierailuja koulussa. Wilmassa kun saa nopeasti tietoa koulun tapahtumista ja lapsen päivittäisestä toiminnasta.

Lue myös: Osa koululaisista aloitti työnsä tänään – ekaluokkalaisten lähtötaidoissa on hurjia eroja: "Meillä on todellakin sellaisia, jotka eivät tiedä mistään mitään"

Lerkkasen mukaan koulujen kannattaisi miettiä yhdessä vanhempien kanssa, millä tavalla huoltajat voisivat osallistua kouluyhteisön toimintaan.

– Luokan vanhemmat voisivat kokoontua opettajan kanssa pohtimaan, miten yhdessä tuetaan koko luokkayhteisöä.

Myös vanhempien vertaistuki on koettu joillakin paikkakunnilla erittäin tärkeäksi.

– Ja usein ainakin osa lapsen kavereista on samalla luokalla tai samassa koulussa, jolloin vanhempienkin olisi hyvä tutustua toisiinsa.

Kävellen tai pyöräillen jo varhain

Vanhempien esimerkillä on merkittävä rooli myös aktiivisen koulumatkakulkemisen omaksumisessa, sanoo tutkija Jouni Kallio.

– Se, että kuljetaan lasten kanssa vapaa-ajalla niin pyörällä kuin kävellenkin, opettaa paljon. Mennään sitten vaikka kirjastoon tai jätskille, mutta siinä samalla opitaan myös turvallinen liikkuminen.

Koulumatkaliikkumisen mielekkyyteen vaikuttavat myös välineet.

– Meillä [perheessä] lapset esimerkiksi ovat aina talvisin kävelleet alakouluun. Yläkouluun matka piteni, jolloin vaihtoehtona oli bussi tai [polkupyörän] nastarenkaat, jotka sitten hommasimme.

Lue myös: Mikä avuksi poikien koulunongelmiin? Nyt halutaan lisää miesopettajia, sukupuolistereotypioiden purkamista ja hallitun digipelaamisen tukea: "Tunnistetaan eri sukupuoliin liittyvät erot ja osataan ottaa ne huomioon eri tilanteissa"

Kallio ihmettelee viitteitä siitä, että pääkaupunkiseudulla lapsia kuljetaan paljon lähiökoulujen lyhyillä matkoilla, vaikka esimerkiksi kevyen liikenteen väylät ovat käytettävissä.

– Oma intuitioni on, että se voi olla tehokkuuden maksimointia eli lapsia on totuttu kuljettamaan harrastuksiin, ja koulukuljetus menee sitten siinä samassa jatkumossa.

Yksi tapa harrastaa liikuntaa

Kallion mukaan aktiivisesta koulumatkaliikkumisesta pitäisi muodostua positiivinen tapa, ei rangaistus. Näin hän on pyrkinyt tekemään oman seitsemäsluokkalaisensa kohdalla.

– Kun muutaman kerran on ollut todella kurja, sohjoinen keli, olen saman reitin pyöräiltyäni käynyt ostamassa koko perheelle donitsit. Ja sitten olemme yhdessä juhlineet meitä talven sankareita. Eikä poika ole kyseenalaistanut pyöräilyä, vaikka mahdollisuus bussiinkin on annettu.

Tutkimuksissa on havaittu, että kävellen tai pyöräillen tehdyllä koulumatkalla on suora yhteys oppilaan valppauteen ja jopa koulumenestykseen.

– Näkisin aktiivisen koulumatkan yhtenä liikuntaharrastuksena, ja sen statusta pitäisikin siksi nostaa. Jos pyöräilee tai kävelee puoli tuntia viitenä päivänä viikossa, siitä tulee 2,5 tuntia liikuntaa.

Likes-tutkimuskeskuksessa on havaittu, että lukiolaiset ja ammattiin opiskelevat ovat lyhyemmillä matkoilla suurin piirtein yhtä aktiivisia kuin yhdeksäsluokkalaiset.

– Aktiivisuus tipahtaa jo aika dramaattisesti ysiluokalla mopojen myötä.