Kun Hamas hyökkäsi Israelin maaperälle lauantaina 7. lokakuuta 2023, useat länsimaisten valtioiden johtajat tuomitsivat Hamasin hyökkäyksen nopeasti. Media alkoi päivittää alati nousevia uhrilukuja ja näyttämään kuvia Israeliin koituneista tuhoista. Mutta mistä konfliktissa lopulta on kyse?
Etenkin sosiaalisessa mediassa on kritisoitu mediaa siitä, että Israelin osuutta Lähi-idän konfliktin synnyssä ei tuoda tarpeeksi esille.
Konfliktin osapuolten väliltä etsitään pääsyyllistä ja uhria. Se, mikä osapuoli nähdään uhrina, vaihtelee sen mukaan, mistä näkökulmasta tilannetta arvioidaan.
|
Vuoden 2022 helmikuussa kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty julkaisi raportin, jossa Israelia syytettiin apartheidistä eli rotusorrosta palestiinalaisia kohtaan.
– Palestiinalaisia kohdellaan vähempiarvoisena rodullisena ryhmänä, jolta riistetään järjestelmällisesti ihmisoikeudet, asuivatpa he Gazassa, Itä-Jerusalemissa, Hebronissa tai Israelissa, sanoi Amnestyn pääsihteeri Agnès Callamard järjestön tiedotteessa.
Amnestyn raportin mukaan Israel on luonut sortoon ja alistamiseen perustuvan järjestelmän, joka kohdistuu palestiinalaisiin Israelissa ja Israelin miehittämillä palestiinalaisalueilla, kuten Gazassa ja Länsirannalla.
Palestiinalaiset ovat kansallisuudeltaan arabeja, ja heistä enemmistö on sunnimuslimeja. Palestiinalla taas tarkoitetaan tavallisesti arabien asuttamia Gazan ja Länsirannan alueita. Palestiinalaisväestö on kuitenkin sirpaloitunut ajan myötä niin maantieteellisesti kuin poliittisestikin.
Suurin osa maailman juutalaisista asuu Israelissa, ja Amnestyn raportin mukaan Israel pyrkii ”juutalaistamaan” myös palestiinalaisalueita.
Terroristijärjestö vai Palestiinan puolustaja?
Hamas on käyttänyt vuodesta 2007 saakka hallitsemaansa Gazaa tukikohtanaan hyökkäyksissä Israeliin. Gazan alue onkin konfliktin tulisin maaperä, sillä Israelin vastaiskuista Gazaan on kärsinyt eniten siellä asuvat palestiinalaiset siviilit.
Hamas on luokiteltu terrorismijärjestöksi ja toisaalta yli kahden miljoonan Gazan kaistalla asuvan palestiinalaisen hallinnoksi. Ryhmä tunnetaan kuitenkin parhaiten sen Israelin aseellisesta vastustamisesta.
Hamas on islamistinen sotilaallinen järjestö ja toinen palestiinalaishallinnon kahdesta poliittisesta puolueesta. Toinen puolueista on Fatah, jonka kanssa Hamas on kiistellyt vallanjaosta palestiinalaisalueella ja suhtautumisesta Israelin miehitysvaltaan.
Lue myös: Washington Post: Hamas näyttää jo teloittaneen joitain panttivankeja
Fatah on Palestiinan vapausjärjestön (PLO) suurin jäsenjärjestö, joka on luopunut väkivallan käytöstä pyrkimyksissään. Puolueet ovat aika ajoin yrittäneet sovitella riitaisia välejään, mutta niiden vaikutusvallan alla Gazan ahdinko on jatkunut.
Islamilainen jihad
Hamasia pienempi ja radikaalimpi islamistinen äärijärjestö Islamilainen jihad pyrkii alueella Palestiinan valtion luomiseen ja on nyt toiminut Hamasin kanssa yhteistyössä. Järjestö on muun muassa ilmoittanut ottaneensa israelilaisia panttivankeja konfliktin aikana. Sekä Islamilainen Jihad että Hamas pyrkivät Israelin tuhoamiseen ja on luokiteltu terroristijärjestöiksi.
Konfliktinratkaisujärjestö CMI:n ohjelmajohtaja Ville Brummerin mukaan nykyisessä konfliktissa on kyseessä nimenomaan taisto Israelin ja Hamasin välillä, ei Israelin ja palestiinalaisten välillä.
– Suurin osa ihmisistä on sellaisia, jotka kokevat, että heillä ei ole tällä hetkellä edustajaa, Brummer sanoi aiemmin MTV Uutisille viitaten palestiinalaisiin.
Miten konfliktin juurisyyt voisi ratkaista?
Pelkkä Hamasin poistaminen ei tuo rauhaa alueelle, sanoo Suomen Lähi-idän instituutin säätiön johtaja Antti Tarvainen STT:lle. Hänen mukaansa Hamasin motiivi hyökätä on yksinkertaisesti tilanne, jossa Gaza on ollut ”varsin pitkään armottoman eristyksen kohteena”.
– Sähkö-, vesi- ja ruokahuolto ovat muuttuneet todella vaikeiksi, ja jatkuvasti ollaan humanitaarisessa kriisissä. Se on lähtötilanne, josta tätä silmitöntä väkivaltaa pitää ruveta ymmärtämään, Tarvainen sanoo.
Israel on osin omilla toimillaan aiheuttanut palestiinalaisalueille tilanteen, josta Gaza on Tarvaisen kuvaamalla tavalla pitkään kärsinyt.
– Tämä tilanne tulee toistumaan ja toistumaan, jos väkivallan juurisyihin ei puututa. Kansainvälisen yhteisön ja erityisesti länsimaiden on mentävä juurisyihin, eli samalla kun tuomitaan Hamasin hirvittävä väkivalta ja estetään sen uusiutuminen, on myös pakotettava Israel purkamaan miehityksen rakenteita, Tarvainen sanoo.
Kenellä on oikeus maahan, jota asuttaa kaksi kansaa?
Konflikti on jatkunut pitkään, ja Lähi-Idän tutkimuksen professori Hannu Juusolan mukaan kyse on ensisijaisesti maanhallinnasta. Siis siitä, saavatko eri ryhmittymät ja kansat asua omilla alueillaan, ja onko heillä niihin oikeudellinen ja tunnustettu määräämisvalta. Toisin sanottuna, kenellä on oikeus maahan, jota sekä israelilaiset että palestiinalaiset asuttavat. Nyt Israelin rajojen sisällä asuvat palestiinalaiset ovat kokeneet, ettei heillä ole hallintaa heille kuuluviin oikeuksiin omilla alueillaan.
Ratkaisuksi on aiemmin yritetty kahden valtion perustamista, jossa Palestiina jaettaisiin arabi- ja juutalaisvaltioihin. Mallissa Israel sekä itsenäinen ja demokraattinen palestiinalaisvaltio eläisivät rauhanomaisesti rinnakkain turvatakuin, ja kiistelty Jerusalem olisi kummankin valtion pääkaupunki. YK:n turvallisuusneuvosto on antanut aiheesta lukuisia päätöslauselmia, ja myös EU tukee tätä ratkaisumallia.
Se ei kuitenkaan ole onnistunut, ja konflikti alueella on vuorotellen kytenyt ja kärjistynyt. Pew Research Center -tutkimuskeskuksen syyskuun lopulla julkaisemasta kyselystä ilmeni, että yhä harvempi israelilainen uskoi enää kahden valtion ratkaisuun.
Juutalaiset pakenivat vainoja Palestiinaan
Aluehallinnan lisäksi konfliktissa voi olla kyse uskonnosta, kun juutalaiset asuvat islamilaisten valtioiden keskellä. Osa arabeista katsoo, ettei Israel ole laillinen valtio, ja Israelin alue kuuluisi palestiinalaisille.
Toisen maailmansodan aikana sadattuhannet juutalaiset pakenivat Euroopan vainoja Palestiinaan. Vuonna 1948 juutalaiset julistivat Israelin valtion perustetuksi alueelle.
Nyt puhjenneen konfliktin juurisyyt – ja mahdollinen ratkaisu – löytyvät alueen pitkästä ja väkivaltaisesta historiasta. Sekä Hamasin että Israelin väkivalta ja siviilejä tappavat iskut on tuomittu laajasti myös länsimaiden ulkopuolelta, vaikka poliittista ymmärrystä löytyykin konfliktin molemmille osapuolille.
Katso myös: Israel valmistautuu nyt maahyökkäykseen – Näin Hamas ja Israelin armeija eroavat kyvyiltään.
9:43
9:16