Suomen luonnonsuojelulakiin on tulossa kiristyksiä. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on valmis lisäämään törkeän tekomuodon luonnonsuojelulakiin nyt, kun kansainvälinen rikollisuus on levinnyt myös luonnonsuojelun saralle.
Asia nousi esille Pohjoismaiden suurimman luonnonsuojelurikoksen, niin sanotun linnunmunajutun yhteydessä, jota ei voida Suomessa käsitellä törkeänä luonnonsuojelurikoksena kuten naapurimaissa.
Vuosi sitten paljastuneen, poikkeuksellisen laajan luonnonsuojelurikoksen lonkerot ulottuvat Ruotsiin, Norjaan, Islantiin ja Britanniaan asti. Tapaus laajeni myös Suomen osalta joulun alla.
Hämmennystä herättää se, että Suomen luonnonsuojelulaista puuttuu rikoksen törkeä tekomuoto, joten edes näin laajaa uhanalaisten linnunmunien kauppaa ei voida käsitellä törkeänä luonnonsuojelurikoksena.
Nyt asiaan halutaan muutos. Hallitus lisäsi jo metsästyslakiin törkeän tekomuodon, seuraavaksi rukataan luonnonsuojelulakia.
– Itse suhtaudun siihen kyllä positiivisesti että ruvettaisiin harkitsemaan myös törkeän luonnonsuojelurikoksen tekomuodon sääntelyä meidän rikoslakiin, Henriksson toteaa.
Luonnonsuojeluväkeä törkeän tekomuodon puuttuminen on harmittanut jo vuosia.
– Ruotsissahan se on tullut voimaan jo 2007. Meillä sitä todellakaan ei ole ja se on vähän absurdia. On aika hassua, että voidaan ampua vaikka pesimäaikana teeri ja se on törkeä metsästysrikos, mutta jos ammut merikotkan niin se on vain luonnonsuojelurikos, toteaa lintuharrastaja Harri Hongell.
Suomessa on toisaalta pitkälle kehitetty korvaushinnasto, jonka perusteella uhanalaisten lajien hävittäminen maksaa. Esimerkiksi linnunmunajutussa korvausvaateet nousevat satoihin tuhansiin euroihin.
Myös merikotkalle on määritelty hinta, jonka linnun kuoleman aiheuttanut henkilö voidaan tuomita maksamaan valtiolle vahingonkorvauksena. WWF:n nettisivujen mukaan merikotkan ohjeellinen arvo on 7432 euroa.
(MTV3)