Asiantuntijat: Sakaalin tappava voi syyllistyä rikokseen – keskustan Kalmari on vaatinut, että kultasakaalit "tulee poistaa", jos niitä tavataan

Lainsäädännöllisesti kimurantin tilanteen taustalla on eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö, joka kevättalvella linjasi sakaalin haitalliseksi vieraslajiksi.

Kimurantti tilanne sai alkunsa, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus esitti sakaalia riistalajiksi metsästyslakiin. Tarkoituksena oli varautua Suomeen mahdollisesti leviävän sakaalin sääntelyyn. Valiokunta kuitenkin linjasi sakaalin haitalliseksi vieraslajiksi, ja eduskunta äänesti sen puolesta. Linjaus näyttää jättäneen lainsäädännön hampaattomaksi sakaalin sääntelyssä.

Nyt kädenvääntöä on muun muassa siitä, voidaanko Suomeen mahdollisesti levittäytyvää sakaalia hävittää nykylainsäädännön nojalla vai syyllistytäänkö tappamisessa rikokseen.

Asiantuntijat: Sakaaliin sovellettava luonnonsuojelulakia

Torstaisen havaintouutisoinnin jälkeen maa- ja metsätalousvaliokunnan keskustalaiset jäsenet vaativat tiedotteessa, että metsästäjien "tulee eduskunnan päätöksen mukaisesti poistaa" kultasakaalit Suomen luonnosta. Kannanoton on allekirjoittanut valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.).

– Valiokunnan puheenjohtaja muistuttaa, että tänne mahdollisesti tuotu laji ei ole riistalaji, joten tavanomaiset metsästysajatkaan eivät rajoita sen poistamista, tiedotteessa sanotaan.

Maa- metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Sami Niemen mukaan kultasakaalin riistalajiksi säätämättä jättäminen aiheuttaa kuitenkin sen, että lajiin on tällä hetkellä sovellettava Suomessa luonnonsuojelulakia.

Niemen mukaan sakaalin tappanut voi siis syyllistyä luonnonsuojelurikokseen.

– Suomessa luonnonvaraiset lajit ovat joko metsästyslaissa erikseen mainittuja lajeja tai sitten ne ovat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja, joista osa on säädetty uhanalaisiksi ja osa on vielä konkreettisemmin mainittu erityisesti suojeltaviksi lajeiksi. Mutta käytännössä, jos lajia ei ole mainittu metsästyslaissa riistalajina tai rauhoittamattomana lajina, niin silloin siihen lajiin tulee soveltaa luonnonsuojelulakia. Varsinkin tässä tapauksessa, kun kultasakaali on mainittu luontodirektiivin liitteessä 5, Niemi selvittää.

Samoilla linjoilla on Luonnonsuojeluliitto.

– Kultasakaali on luontaisesti levinnyt tulokaslaji, joten se on luonnonsuojelulailla rauhoitettu. Sakaalin tappaminen olisi luonnonsuojelurikos, josta rangaistus on sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta, kertoo erityisasiantuntija Tapani Veistola Luonnonsuojeluliitosta.

Vieras- vai tulokaslaji?

Sakaalin tapausta hämmentää määrittelyristiriita. Luonnonsuojeluliitto muistutti perjantaina, että sakaali on tulokaslaji ja rauhoitettu. Valiokunta linjasi sakaalin vieraslajiksi, ja STT:lle perjantaina lyhyesti kommentoinut valiokunnan puheenjohtaja Kalmari piti kiinni linjastaan.

– Se on viime kevättalvella eduskunnan päätöksellä hyväksytty vieraslajiksi eli korkein mahdollinen selkänoja on sille, että se on vieraslaji. Jos joku on sitä mieltä, että se ei ole vieraslaji, niin pitää pystyä osoittamaan, että ihmiskäsi ei ole vaikuttanut sen leviämiseen. Niin kauan kuin ei pystytä osoittamaan, että sitä ei tarhata, niin se on vieraslaji, ja sen voi poistaa Suomeen luontoon kuulumattomana, Kalmari sanoi.

Onko nyt syntynyt tilanne että, jos sakaali tulee itse Suomeen, niin sitä ei voi metsästää?

– Ei. Se on vieraslaji, sen voi poistaa. Kaikki vieraslajit pitäisi poistaa, oli se sitten supikoira tai lupiini tai ihan mitä vaan, Kalmari sanoi.

Kalmari on toiminut valiokunnan puheenjohtajana vuodesta 2017.

Tulokaslajilla tarkoitetaan, että eläin on tullut alueelle omin avuin ja luonnollisesti. Vieraslaji puolestaan on ihmisen toiminnan myötä levittäytynyt laji.

Viro joutui muuttamaan tulkintaansa

Neuvotteleva virkamies Niemi kertoo, että Viro joutui muuttamaan sääntelyään kultasakaalin levittäydyttyä maahan. Virossa sitä ei enää tulkita vieraslajiksi.

– Kun laji 2011 havaittiin Virossa, niin silloin Viro tulkitsi sakaalin ensin vieraslajiksi. Komissio kuitenkin puuttui siihen. Viro selvitti asiaa geneettisesti ja totesi lajin tulleen sinne luontaisesti. Viro joutui muuttamaan sääntelyään niin, että laji on nyt mainittu Viron metsästyslaissa, Niemi kertoo.

Suomessa hiljattain havaittu sakaaliyksilö on metsäeläintieteen professori Heikki Henttosen mukaan nuori yksilö ja saattanut jolkottaa Suomeen Venäjältä tai ainakin sen kautta. Mediassa lähtömaaksi on arvioitu myös Viroa.

– Ne ovat juuri näitä 1-vuotiaita, jotka liikkuvat ja hakevat elinalueita, Henttonen Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

Pitkähäntäinen sakaali on kaikkiruokainen, keskikokoinen petoeläin. Sen korkeus on tyypillisesti vajaa puoli metriä ja pituutta sillä usein on noin metrin verran.

Henttonen uskoo, että petoeläimestä tulee vastedes Suomessa lisää havaintoja. Kannan vakiintuminen vie Henttosen mukaan kuitenkin vielä aikaa.

– Se ei oikein vielä kestä Suomen talvea.