Kuivunutta Aral-järveä yritetään pelastaa

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Aral-järveä ympäröivät Keski-Aasian valtiot ovat sopineet, että ne käyttävät tietyn osan bruttokansantuotteestaan auttaakseen haihtuvan suurjärven rantakyliä. Kerran maailman neljänneksi suurimman järven pelastamiseen on luvassa tukea myös Maailman Pankilta.

    Aralin rantaviiva on paennut pian neljän vuosikymmenen ajan. Jäljelle on jäänyt lohdutonta, hiekka-aavikoksi muuttuvaa vesijättömaata. Paikoin rantaviiva on vetäytynyt yli 120 kilometriä. Vuodesta 1960 järven pinta-ala on kutistunut puoleen. Kerran maailman neljänneksi suurimman järven vesimassasta on haihtunut kolme neljäsosaa.

    Yli 60 000 kalastajaa on menettänyt elinkeinonsa. Syy tähän kurjuuteen on Neuvostoliiton aikainen ylenkatse luonnonlakeja kohtaan. Araliin laskevien jokien vesi valjastettiin puuvillanviljelyyn perustuvan talousohjelman palvelukseen.

    Aralia ympäröivät Keski-Aasian tasavallat eivät kuitenkaan ole luopuneet toivosta pelastaa keinokastelun kuivattamasta järvestä se, mikä vielä pelastettavissa on. Kazakstanin, Uzbekistanin, Turkmenistanin, Kirgisian ja Tadzikistanin johtajat sopivat eilisessä huippukokouksessaan, että ne siirtävät vastedes vuosittain 0,3 prosenttia bruttokansantuotteestaan kansainväliseen rahastoon auttaakseen alueen asukkaita.

    Kokoukseen osallistunut Maailmanpankin edustajakin lupaili, että pankki osallistuisi Aral-talkoisiin lähes kahdella miljardilla markalla vuoteen 2000 mennessä.

    Tutkijoiden mukaan Araliin laskevan vesimäärän on lisäännyttävä seitsenkertaiseksi, jotta järven katoaminen pysähtyisi.
    (MTV3/Pekka Karppinen)

    Huom! Uusi StreamWorks ohjelma valitsee nopeuden automaattisesti internetyhteytesi mukaan.

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •