Ilmavoimien entinen koelentäjä Jyrki Laukkanen kertoo painovoimaohjatusta koneesta MTV Uutisille.
Satakunnassa Jämijärvellä tapahtui lauantaina ilmailuliikenneonnettomuus, jossa kuoli yksi henkilö ja toinen loukkaantui vakavasti.
Kuollut henkilö on keski-ikäinen lentokoneen ohjaajana toiminut mies. Loukkaantunut matkustaja on toimitettu hoitoon.
Kaksikon kerrotaan olleen liikkeellä kaksipaikkaisella painopisteohjatulla ultrakevyellä lentokoneella.
Lue lisää: Yksi kuoli lento-onnettomuudessa Jämijärvellä – silminnäkijä koneesta MTV:lle: "Varmasti pahoin tuhoutunut"
Painopisteohjaus toimii painovoimalla
Ilmavoimien entinen koelentäjä Jyrki Laukkanen kertoo MTV Uutisille, että painopisteohjattu ultrakevyt lentokone on poikkeuksellinen siten, että siinä ei ole lainkaan ohjainpintoja.
– Normaalikoneessa on siivessä ja pyrstössä peräsimet. Painopisteohjatussa koneessa siipi on kiinteä, eikä siinä ole mitään ohjainpintoja. Siinä ei myöskään ole mitään peräsimia. Voisi kuvailla, että se on oikeastaan kuin riippuliitimen leija, Laukkanen kertoo.
Ohjaus tapahtuu siten, että ohjaaja siirtää omaa painoa siipeen nähden.
– Silloin nokkaa voi laskea, nostaa ja kallistaa siirtämällä omaa painoa haluttuun suuntaan, Laukkanen kuvailee.
Käytännön esimerkki ohjauksesta
Käytännön havainnollistavana esimerkkinä Laukkanen kertoo matkustajalentokoneen ohjaamisen painopisteen avulla.
– Esimerkiksi matkustekonetta voitaisiin ohjata painopisteen avulla siten, että jos halutaan koneen nokka alaspäin, niin kaikki matkustajat kävelisivät koneen nokkaan. Silloin koneen painopiste lähtee painamaan nokkaan alas. Ja taas jos matkustajat viedään kaikki koneen takaosaan, niin nokka lähtee nousemaan, Laukkanen kertoo.
Vastaavasti painopisteohjatussa ultrakevyessä liitimessä lentäjä siirtää siipeen nähden omaa kehoa eteen tai taakse tai sivulle. Lentäjä kallistaa painollaan laitetta.
– Ohjaus tapahtuu käytännössä siten, että koneessa tai liitimessä on siipi. Siitä roikkuu matkustamo‑osa, jossa on tuoli tai penkki tai jonkinlainen ohjaamon näköinen, jossa istuu yksi tai kaksi hekilöä.
Laukkasen mukaan penkki roikkuu siivestä tukien varassa ja tukien välissä on ohjaustanko.
– Sitä työntämällä eteen, taakse tai sivulle lentäjän tai sen matkustavan osan paino siirtyy eri paikkaan. Sitten se laskee nokkaan tai kallistaa vasemmalta oikealle.
Altis voimakkaille puuskille tai virheille
Poliisi tutkii onnettomuuden syytä. Laukkanen kertoo seuranneensa tapausta mediasta.
– Tyypillisesti saattaa käydä niin, että vaikeissa olosuhteissa ja vaikeissa paikkoissa lentäjällä voi olla ohjausvaikeuksia. Esimerkiksi jos moottori sammuu, niin voi laskeutua melkein pellolle tai mihin vain. Jos on metsää, niin metsään menee.
Laukkanen kertoo painopisteohjauksen reagoivan pienillä nopeuksilla hitaasti ohjausliikkeisiin.
– Voimakas puuska tai ohjaajan pieni virhe voi aiheuttaa hetkellisen hallinnan menetyksen. Vaikea päätellä, että mikä siinä tuli, Laukkanen sanoo.
Laite kehittynyt riippuliitimistä
Laukkasen mukaan painovoimaohjattuja koneita lennetään pienillä nopeuksilla.
– Sinne on lisätty lentäjän avuksi jonkinlainen ohjaamo, jossa on pyörät ja moottori takana.
Laite on kehittynyt yhden hengen riippuliitimistä, joissa lentäjä roikkuu valjaissa, joissa laite hinataan auton perässä lähtemään taivaalle.
– Ne ovat aika turvallisia, eikä niiden kanssa ole paljonkaan sattunut onnettomuuksia.
Parhaimmillaan laitteilla lentää Laukkasen mukaan muutama sata kilometriä, mikäli polttoainetta on tarpeeksi. Isommalla moottorilla kone saadaan nousemaan ylemmäksi.
Harrastuksena ja pienillä nopeuksilla
Laukkasen mukaan painovoimaohjattuja koneita lennetään harrastustoimintana ja pienillä nopeuksilla.
– Ne ovat aika turvallisia, eikä niiden kanssa ole paljonkaan sattunut onnettomuuksia.
Laukkanen ei tiedä koneiden tarkkaa lukumäärää, mutta arvelee niitä olevan Suomessa kymmenittäin.
– Niillä lentäminen on suhteellisen halpaa verrattuna oikeisiin lentokoneisiin. Rakenne on yksinkertainen, kevyt ja halpa, Laukkanen kertoo.