Kriisinhallintalain vastustus jäi vähäiseksi

Eduskunta hyväksyi tänään lopullisesti kriisinhallintalain pysyvänä poikkeuslakina äänin 164-9. Lakia vastaan äänesti viisi vasemmistoliiton, kaksi kristillisdemokraattien ja kaksi perussuomalaisten edustajaa. Lisäksi kaksi vasemmistoliittolaista äänesti tyhjää.

Hallitus sai odotetusti lain taakse sen hyväksymiseen tarvittavan kahden kolmasosan enemmistön. Esitys julistettiin kiireelliseksi yksimielisesti.

Kriisinhallintalaki korvaa vanhan rauhanturvaamislain. Sitä tarvitaan, jotta Suomi voi olla mukana EU:n nopean toiminnan joukoissa ensi vuoden alusta lukien.

Keskeisin lain sisältöä koskeva kiista käytiin siitä, pitäisikö kriisinhallintaoperaatioilla olla aina YK:n valtuutus. Hyväksytyn lain mukaan Suomi voi osallistua poikkeuksellisesti myös muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan, jonka toimeenpanijana voi olla YK:n ohella Etyj, Euroopan unioni, muu kansainvälinen järjestö tai maaryhmä.

Laki säädettiin poikkeuslakina

Laki jouduttiin säätämään poikkeuslakina, koska hallitus halusi presidentin olevan päättämässä myös EU-johtoisiin operaatioihin osallistumisesta. Perustuslakivaliokunnan mielestä päätösvalta olisi kuulunut hallitukselle.

Hallitus ehti jo vetää esityksensä pois eduskunnasta ja aloittaa valmistelut perustuslain muuttamiseksi seuraavassa eduskunnassa. Eduskuntaryhmät lupasivat kuitenkin riittävän tuen kiireelliselle poikkeuslaille, joten hallitus lähti viemään hanketta eteenpäin sitä kautta.

Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilän tekemän ja perussuomalaisten Timo Soinin kannattaman hylkäysesityksen puolesta äänestivät vasemmistoliitosta Mikko Kuoppa, Jaakko Laakso, Veijo Puhjo ja Unto Valpas. Lisäksi kristillisten Toimi Kankaanniemi ja Leena Rauhala sekä perusuomalaisten Raimo Vistbacka.

Tyhjää äänestivät vasemmistoliiton Markus Mustajärvi ja Annika Lapintie.

Keskeisin syy vastustukseen oli pakollisen YK-mandaatin puuttuminen laista. Osa vasemmistoliiton edustajista katsoi sen heikentävän YK:n arvovaltaa. Hallituksen esityksen puoltajat uskoivat, ettei EU toimeenpane mitään YK:n periaatteiden vastaisia operaatioita.

Uudella lainsäädännöllä YK:n Kongo-operaatioon

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen arvioi, että uutta ajantasaista lainsäädäntöä käytetään ensimmäistä kertaa mahdollisen Kongo-operaation yhteydessä ensi kesänä. YK:n valtuuttamalla hankkeella on määrä suojata maan presidentinvaaleja. Asiasta ei kuitenkaan ole vielä tehty päätöstä.

Suomalaisten osuus olisi 3-5 esikuntaupseeria. Kääriäisen mukaan suurempaan panostukseen ei ole mahdollisuuksia.

Kriisinhallintalain mukaan päätöksen osallistumisesta tekee tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Valtioneuvoston on sitä ennen kuultava eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa.

Kokonaan eri asia on se, joutuvatko suomalaiset tositoimiin osana EU:n nopean toiminnan joukkoja. Suomi on päivystysvuorossa yhdessä Saksan ja Hollannin kanssa ensi vuoden alussa. Toinen taisteluosasto muodostetaan yhdessä Ruotsin, Norjan ja Viron kanssa.

Kääriäinen oli tyytyväinen mutkien jälkeen aikaansaatuun uuteen lainsäädäntöön. Se tehtiin hänen mukaansa käytännössä yhteisymmärryksessä. Laki antaa puolustusministerin mielestä jatkossa hyvän pohjan päättää kriisinhallintaoperaatioista.

(MTV3-STT)