Kriisinhallinta säädetään poikkeuslakina

Hallitus aikoo ratkaista kriisinhallintalaista ja presidentin päätösvallasta syntyneen kiistan esittämällä pysyvän poikkeuslain säätämistä.

Asia varmistui päivällä, kun hallitus sai eduskuntaryhmien vastaukset poikkeuslain tukemista koskevaan kysymykseen. Perjantaina eduskunnalle annettava esitys on sisällöltään periaatteessa sama kuin jo syksyllä eduskunnan käsittelyssä ollut kriisinhallintalaki.

SDP:n ja vasemmistoliiton ryhmät asettuivat tukemaan kiireellisenä viiden kuudesosan enemmistöllä säädettävää poikkeuslakia aamupäivällä pitämissään kokouksissa. Vasemmistoliitto haluaa kuitenkin lakiin maininnan siitä, että kriisinhallintaoperaatioilla on YK:n valtuutus. Puolueen puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes vastusti ennakkoehdon asettamista.

Jo viime viikolla SDP kannatti sitä, että presidentin päätösvalta EU:n kriisinhallintaoperaatioissa turvattaisiin muuttamalla perustuslakia, mutta ei vielä ottanut kantaa pysyvään poikkeuslakiin. Käytännössä tarvittavan viiden kuudesosan saaminen poikkeuslain taakse ratkesi jo silloin kokoomuksen tuen myötä.

Poikkeuslakia tukevat myös keskusta, kokoomus, RKP ja vihreät. Kristillisdemokraatit haluaisivat vasemmistoliiton tapaan kriisinhallintaoperaatioihin osallistumisen ehdoksi YK:n mandaatin.

Ainoa poikkeuslakia vastustava ryhmä on perussuomalaiset. Ryhmän kolme kansanedustajaa hyväksyisivät kuitenkin perustuslain muutoksen.

Vanhanen osallistui neuvotteluun puhelimitse

Pääministerin sijaisena toimiva valtiovarainministeri Eero Heinäluoma neuvotteli vielä tänään eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa. Torinossa olympialaisia parhaillaan seuraava pääministeri Matti Vanhanen osallistui neuvonpitoon puhelimitse.

Heinäluoman mukaan vaadittavan viiden kuudesosan enemmistön saamista poikkeuslain taakse "voidaan pitää todennäköisenä". Hän painotti hallituksen tavoitteena olleen koko ajan, että presidentin päätöksentekomenettely kriisinhallinnassa säilyy ennallaan.

Heinäluoma kertoi kuitenkin ryhmänjohtajille hallituksen kaivavan perustuslain muutosesityksen taas esille, jos jostain syystä poikkeuslain kannatus jäisi liian pieneksi. Perustuslain muutos vaatisi nykyisessä eduskunnassa ainoastaan yksinkertaisen enemmistön.

Tavallisesta laista poikkeuslaiksi

Kriisinhallintalailla korvataan nykyinen rauhanturvaamistoiminnasta annettu laki. Uudistus on tarpeen, jota Suomi voi olla kaavaillulla tavalla mukana EU:n valmiusjoukkojen toiminnassa vuoden 2007 alusta.

Tavallisen lain säätäminen mutkistui joulun alla, kun perustuslakivaliokunta katsoi, että päättäminen EU:n kriisinhallintaoperaatioihin lähdöstä kuuluu valtioneuvostolle eikä presidentille. Hallitus piti kiinni siitä, että kotimaisen päätöksenteon on oltava samanlainen riippumatta siitä, kenen valtuutus operaatiolla on.

Hallitus veti esityksensä pois eduskunnasta ja ryhtyi puuhaamaan perustuslain muuttamista kahdessa peräkkäisessä eduskunnassa. Nyt valittu poikkeuslaki eli perustuslain kanssa ristiriidassa olevan lain säätäminen ajaa saman asian, mutta se saadaan valmiiksi jo muutaman viikon sisällä. Hallituksen arvion mukaan tämä tapahtuu maaliskuun alkuun mennessä.

Hallituksen esitys lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, jolla on jo valmiit pohjat mietinnöksi. Perustuslakivaliokunnallakin on valmis lausunto. Aiempaan lakiesitykseen verrattuna uuteen esitykseen tulee vain joitakin sotilaiden palvelusehtoja koskevia teknisiä muutoksia.

Hallitus ei Heinäluoman mukaan lähde kaupankäyntiin esimerkiksi operaatioiden valtuutusta koskevan pykälän sisällöstä.

Täysistunnossa hyväksytään ensin lain sisältö yksinkertaisella enemmistöllä. Sen jälkeen laki julistetaan kiireelliseksi, mikä vaatii viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Lopullinen hyväksyminen tapahtuu kahden kolmasosan enemmistöllä.

(MTV3-STT)

(Kymmenen uutiset 14.02.2006)