Kovat pakkaset ja korkea sähkönhinta saavat kasvihuoneyrittäjät tiukoille: "Neljäsosa liikevaihdosta menee sähkölaskuun"

– Kyllähän sähkökulut on nousseet aika lailla. Voi sanoa, että sähkön hinta taitaa olla kaksinkertainen menneisiin vuosiin verrattuna, arvioi Hauhtonen. 

Kasvihuoneet lämpiävät kierrätyshakkeella, mutta sähköäkin kuluu reilusti: yli 10 000 megawattia vuodessa. Tällä energialla lähtee pohjoiseen Suomeen liki miljoona kiloa kurkkua vuodessa. Hauhtonen ei ole pohtinut samaa kuin tomaattipitäjä Närpiön yrittäjät viime vuonna. Tuolloin kolmasosa aikoi sulkea kasvihuoneensa talveksi korkean sähkönhinnan vuoksi.

– Ei, emme halua sulkea ovia, koska haluamme pitää asiakkaista kiinni. Myös työntekijät ja heidän työnsä jatkuminen ovat tärkeitä, tuumii Hauhtonen.

Tänään perjantaina sähkön hinta on historiallisen korkea. 

Lue myös: Pörssisähkö halpenee huomenna – hinta pysyttelee kuitenkin korkeissa lukemissa

– Kyllähän se hirvittää, se on selvä. Alalla kun on muutenkin kaikenlaista pikkuhaastetta, niin kyllä tämä tuo lisäbuustia arkeen. Kun neljäsosa liikevaihdosta menee pelkästään sähköön, onhan se paljon.

Hauhtosen kasvihuonebisnes ei ole puhtaasti pörssisähkön hinnassa kiinni.

– Meillä hinta vaihtelee, kun osa hinnasta on kiinteää ja osa pörssihintaa. Tällä hetkellä taitaa olla seitsemän senttiä veroton hinta ja siihen sähkönsiirto päälle, muistelee Hauhtonen.

Vieläkö sähkön hintaa on varaa nostaa?

– Ei, kyllä se on tapissa nyt. Jo nyt on haasteita saada tuotteen hinta riittävän korkeaksi, että toiminta on kannattavaa.

Kattohinta sähkölle asetettu

Kymmenen kilometrin päässä kasvihuoneista sijaitsee jättikokoinen Kannustalojen talotehdas. Voisi kuvitella, että energialasku on sielläkin muhkea.

– Meillä on kaukolämpö, mutta toki sähköä kuluu, joskaan ei siinä määrin kuin monilla muilla aloilla, arvioi toimitusjohtaja Mika Uusimäki.

Lue myös: Näin säästät sähköä keittiössä – "Vaikuttavin yksittäinen asia, jonka ihminen voi tehdä"

Hän kertoo, että tehtaalla on tehty energiansäästöön tähtääviä toimia. Työkoneet on vaihdettu vähän sähköä kuluttaviin, valaistus koostuu pääosin led-valoista. Kun sisällä rakennetaan yhtä aikaa useita taloja, neliöitä ja kuutioita on silti valtava määrä lämmitettäväksi.

– Pakkanen on osa Suomen arkea ja sähkökulut ovat nyt kovat, se on selvä. Toisaalta, jos taloja rakennettaisiin ulkona työmailla, rakennustyöt olisivat tällä hetkellä seis. Kukaan ei olisi töissä ja nyt kuitenkin meillä täällä työt pyörivät, vertailee Uusimäki.

Kannustaloilla on syytä hymyyn toisin kuin monilla talotehtailla. Tilauskanta on kohtuullinen eikä töitä ole tarvinnut seisauttaa talven ajaksi. Pakkasilla tärkeältä tuntuu sekin, että lämpimässä hallissa talot tulee tehtyä kunnolla.

– Villoitukset voidaan tehdä hyvin, kaikki saadaan tiiviiksi, eikä kylmäsiltoja jää, kuvailee Uusimäki.

Lue myös: Virossa löydettiin syy sähkön ennätyshinnalle: suomalaisten saunominen

Energia on silti yksi tärkeimmistä asioista, mistä keskustellaan myös asiakkaiden kanssa. Mikä olisi paras ratkaisu talon energianlähteeksi?

-Se on noussut tärkeäksi puheenaiheeksi tehokkaiden neliöiden ohella. Pieniin taloihin ehkä kaukolämpö tai sähkö ja ilmalämpöpumppu, isompiin maalämpö, kuvailee Uusimäki.

Kannuksessa talotehtaalla on vaihtuvahintainen sähkösopimus, missä on kattohinta.

– Se on muistaakseni korkeimmillaan 17 senttiä. Mietittiin pelkän pörssisähkön ottamista, mutta kun alalla on muutenkin haasteita, sitä nukkuu rauhallisemmin, kun on joku kattohinta, sanoo Uusimäki.