Närpiössä eivät enää hohda kasvihuoneiden valot yhtä kirkkaasti kuin aiemmin. Noin 70 prosenttia kasvihuoneista on laittanut lapun luukulle talveksi, osa sinnittelee ja säästää sähköä.
Jos Joakim Strandin kasvihuoneella olisi käytetty sähköä entiseen tapaan, lasku olisi ollut kuusinkertainen. Nyt hän seuraa silmä kovana pörssisähkön hintaa ja pitää kasvihuoneensa valoja päällä vain osittain.
– Välillä teemme täällä työtä otsalamppujen valossa, hän kertoo.
Strandin kauppapuutarha on perheyritys, jossa on kymmenkunta työntekijää. Työntekijät ovat pääosin Aasiasta, vuosien varrella he ovat tuoneet perheensäkin Närpiöön töihin ja asumaan. Suurimmalla osalla on asuntolainaa, perhettä ja lapsia – niin myös Tuan van Phanilla.
– Olemme hyvin huolissamme sähkön hinnasta. Monet ovat jo menettäneet työnsä, tietää van Phan.
Hän on kiitollinen siitä, että Strandin puutarhalla kaikki ovat vielä töissä. Kiitoksen saa yrittäjä Joakim Strand perheineen.
– Kun tieto sähkön hinnan noususta tuli, ajattelimme että selviämme säästämällä sähköä ja tuottamalla pienempää satoa vähemmällä valolla. Mutta onhan tämä hyvin työlästä ja raskasta, myöntää Strand.
Silmät sähkökäyrillä
Strandin puutarhalla viljellään nykyisin pääosin helmitomaatteja. Kun kasvihuoneella kuluu sähköä noin 4,5 miljoonaa kilowattituntia vuodessa, jokainen voi päätellä laskun hinnan sen perusteella, maksaako sähkö neljä vai kaksikymmentä senttiä. Jos Strand olisi jatkanut työtään entiseen malliin, 50 000 euron kuukausilasku olisi kohonnut 300 000 euroon. Nyt hän seuraa pörssisähkökäyriä silmät sirrillään ja sammuttelee valoja.
– Käytämme sähköä silloin, kun sen hinta on edullisimmillaan. Välillä se on edullista, välillä todella korkeissa lukemissa, kertoo Strand.
Sen tunnin ajan, minkä vietämme kasvihuoneella, sadon poiminta jatkuu normaalisti. Mutta kohta valot sammuvat. Milloin ne tulevat päälle?
– Jaa-a, sitä ei voi sanoa varmasti. Ehkä illalla, arvioi Strand tutkien puhelimensa näytön pörssisähkökäppyröitä.
Loppusyksy sujui kohtuullisesti, kun valoja ja sähkönkäyttöä säädettiin. Sato jää silti huomattavasti pienemmäksi, kun valoa on vähemmän.
– Marras-joulukuussa käytimme valaistusta noin puolet vähemmän kuin normaalisti. Tämä tuottaa noin 30 prosenttia heikomman sadon kuin normaalisti.
Jatkuva sähkön hinnan seuraaminen ja valojen sammuttelu käy kuitenkin hermoille.
– Siitä on valtavasti lisätyötä ja huolta. Tämä aika on myös psyykkisesti erittäin raskasta, kun ei koskaan tiedä etukäteen mitä tapahtuu.
Vihannesten hinta nousee
Sähkön hinnannousu myös nostaa kotimaisten vihannesten hintaa, missä on riskinsä. Suomalainen suosii mielellään suomalaista, mutta jossain menee raja. Tämä tiedetään Päivittäistavarakaupan liitossakin.
– Käytännössähän siinä käy näin, että jos kuluttajalle kotimaisen ja ulkomaisen tuotteen hintaero menee liian suureksi, niin kotimainen saattaa jäädä hyllyyn, vaikka sitä olisi saatavana, sanoo toimitusjohtaja Kari Luoto.
Asiaa ei yhtään auta se, että vuoden aikana ruuan hinta on noussut yli kymmenen prosenttia. Jo tämä seikka on saanut suomalaiset harkitsemaan ostoksiaan.
– Kun hinnan nousu on näin raju, ostetaan vähemmän ja edullisempia tuotteita, tietää Luoto.
Kasvihuoneilla odotetaan nyt valtion tukea kriisin hoitoon. Närpiössä työskentelee yli tuhat työperäistä maahanmuuttajaa, jotka ovat olleet töissä vuosikausia, hankkineet asuntoja ja perustaneet perheitä.
– Me todellakin toivomme vähän tukea, jotta voisimme saada työt jatkumaan paremmin, esittää Joakim Strand.
Sama toive on Tuan van Phanilla.
– Tarvitsemme työtä, jotta voimme hankkia perheellemme ruokaa ja kaikenlaista, mitä lapsiperheessä tarvitaan, sanoo kasvihuonetyöntekijä Tuan van Phan.