Kouluterveydenhoito ei kykene seulomaan psyykkisesti oirehtivia nuoria

Kouluterveydenhoito tavoittaa vain murto-osan henkisestä pahoinvoinnista. Osaa oppilaista ei kyetä tavoittamaan lainkaan. Henkisen hyvinvoinnin systemaattinen seuranta puuttuu kokonaan kouluterveydenhoidosta

Stakesin tuoreen selvityksen mukaan vain neljäsosa kunnista tarjoaa valtakunnallisten laatusuositusten mukaista kouluterveydenhuoltoa. Erityisen huonolla tolalla on oppilaiden henkisen hyvinvoinnin kartoittaminen.

Tapaamiset ovat lyhyitä ja niiden painopiste on fyysisissä asioissa kuten painon, kuulon ja näön mittaamisessa.

Esimerkiksi Tampereella Kaarilan yläasteella ja lukiossa oppilas pääsee koululääkärin vastaanotolle kerran kuuden vuoden aikana. Aikaa tapaamiseen on varattu parikymmentä minuuttia.

- Siinä käydään sekä fyysinen että psyykkinen puoli, koulumenestys läpi, tutkitaan somaattisesti, kurkistetaan kasvukäyrät, näöt ja kuulot, jotka terveydenhoitaja on etukäteen tarkastanut. Että ei siinä nyt voi kovin paljon panostaa siihen psyykkiseen puoleen ja siitä erityisesti kysellä, koululääkäri Taina Halminen kertoo.

Kouluterveydenhoitajaa oppilaat tapaavat kerran yläasteella ja toisen kerran lukiossa. Henkistä hyvinvointia kartoitetaan mielialakyselyllä. Sekään ei aina paljasta oppilaan todellista tilaa.

- Ei se näy päällepäin. Harvoin se tulee tässä esille, kyllä yleensä, kun oppilas tulee tähän terveystarkastukseen, jos nyt tulee terveystarkastukseen, niin tsemppaa ja yrittää olla edukseen, Halminen arvioi.

Osaa oppilaista kouluterveydenhoito ei kykene tavoittamaan lainkaan.

- Kaikki ei välttämättä tule tarkastukseen, vaikka on pyydetty, niin silloin jää näkemättä juuri tällaiset, terveydenhoitaja Päivi Talvitie kertoo.

Psyykkisten ongelmien havaitseminen ja jatkohoitoon ohjaus edellyttäisivät usean kouluterveydenhoitajan mukaan psykiatrisen sairaanhoidon asiantuntemusta ja siihen liittyvää lisäkoulutusta.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat