Koulu on syrjinnän pahin tapahtumapaikka

Lista syrjimisen syistä on pitkä ja synkkä.

Helpoiten joutuu silmätikuksi pukeutumalla eri tavalla kuin muut. Myös puhetapa tai aksentti, uskonnollinen vakaumus, terveydentila ja niin köyhyys kuin rikkauskin toimivat syrjimisen sytykkeinä.

18-vuotias espoolainen Paula Karhunen ei ole yllättynyt nuorisobarometrin tuloksista.

– Totta kai se on tosi huolestuttavaa, mutta en valitettavasti ole kauhean yllättynyt. Syrjintää on joka paikassa, sitä on siellä, missä ovat nuoret, ja sitä tapahtuu päivittäin.

Syrjiminen ilmenee Karhusen mukaan muun muassa porukasta pois sulkemisena, erilaisena kieroon katsomisena tai huuteluna, joka voi johtua esimerkiksi vaatteista tai siitä, että on erilainen koulussa tai kuuntelee erilaista musiikkia kuin muut.

– Se voi johtua ihan mistä vain, Karhunen toteaa.

"Väärän" kielen puhuminen voi johtaa huuteluun

Kuuluminen mihin tahansa vähemmistöön nostaa syrjityksi tulemisen riskiä. Maahanmuuttajatausta, valtavirrasta poikkeava seksuaalinen suuntautuminen tai vaikkapa äidinkieli voi johtaa syrjimiseen.

19-vuotias Nicholas Kujala kertoo tulleensa syrjityksi ruotsinkielisyytensä vuoksi.

– Se voi olla huutelua bussissa, kun puhuu siellä illalla ruotsia. Kommenttia voi tuolla myös netissä.

Kujala yrittää sulkea häiritsevän huutelun pois mielestään.

– Yritän sitten vain keskittyä omaan tekemiseen ja sitä kautta pärjätä.

"Koulun pitäisi olla nuorelle turvapaikka"

Nuorisotutkimusverkoston tutkijan Sami Myllyniemen mielestä syrjintä on huolestuttavan kaiken kattava kokemus nuoren elämässä.

– Yli 85 prosenttia nuorista on havainnut kuluneen vuoden aikana syrjintää, eli se tuntuu olevan suorastaan sukupolvea ja nuorta ikäryhmää leimaava asia.

Myös se on Myllyniemen mielestä ikävää, että syrjinnän yleisin paikka on koulu: miltei puolet kyselyyn vastanneista on kokenut syrjintää nimenomaan koulupäivän aikana.

– Ajatus siitä, että koulu on tärkeä syrjinnän areena, on ikävä; että koulussa ei tavallaan voi olla turvassa, että jo käytävän käveleminen päästä päähän voi tuntua painajaiselta, että milloin tahansa voi tulla tuupintaa ja nimittelyä. Se leimaa arkista olemista, eikä sitä pidä ohittaa olan kohautuksella.

Koulun pitäisi tutkijan mielestä olla turvallinen ja hyvä paikka mennä, koska kaikki nuoret joutuvat viettämään siellä paljon aikaa.

– Koulu on paras paikka vaikuttaa syrjimisen ehkäisyyn. Koululla on iso vastuu siinä.

Ministeri: Harrastusmahdollisuuksia on lisättävä

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitasen mukaan harrastusmahdollisuuksien lisääminen voisi tuoda helpotusta nuorten syrjimisongelmaan.

– Usein harrastaminen tapahtuu porukalla, ja siinä varmasti erilaiset rajat ikään kuin kapenevat. Mielestäni nuorten harrastamismahdollisuuksien konkreettinen vahvistaminen voisi olla yksi keino syrjimisen vähentämiseen.

Viitasen mielestä koulujen tiloja voisi käyttää nykyistä tehokkaammin harrastuspaikkoina iltaisin.

– Nuoriso- ja kansalaisjärjestöt, urheiluseurat ja kulttuuritoimijat voisivat tuoda toimintaansa kouluihin. Sitä kautta voitaisiin saavuttaa paljon nuoria.

Myös nuoren oma asenne on tärkeä

Mitä jatkuvampaa ja useammin toistuvaa syrjintä on ollut, sitä haitallisemmin uhrit arvioivat sen elämäänsä vaikuttaneen. Nuorisobarometrista selviää, että syrjäytyminen voi tehdä olon turvattomaksi ja heikentää itsetuntoa ja tulevaisuudenuskoa. Syrjinnän uhreilla on myös muita enemmän säännöllisiä terveysoireita.

Suuri osa nuorista arvioi, että syrjinnän uhreille on tarjolla apua. Se ei ole kuitenkaan riittävän tehokasta.

Paula Karhunen korostaa myös nuorten omaa vastuuta tilanteen parantamisessa.

– Pitäisi miettiä oikeasti, kohtelisiko parasta kaveria niin kuin saattaa kohdella jotakuta vierasta. Tai huutelisiko bussissa tai oppitunnilla hänelle samalla tavalla ja samanlaisia kommentteja kuin huutelee jollekulle vieraalle.