Kotitehtävät aiheuttavat oppimiseroja: "Läksyt ongelma kielitaidottomissa perheissä"

– Kaikkien aineiden oppimisessa on eroja, mutta matematiikassa näkyy isoja eroja. Se yllätti, että erot ovatkin näin isoja, sanoo Huomenta Suomessa vieraillut valtiontalouden tarkastusviraston johtava tuloksellisuustarkastaja Tanja Kirjavainen.

Suomen pakolaisavun Kurvi-hankkeen ohjaaja Kadar Gellen mukaan suomalaista koulutusjärjestelmää pitäisi päivittää siirtolaisille sopivammaksi.

– Suomalainen koulujärjestelmä on tehty kantasuomalaisille. Kun siirtolaiset kohtaavat ongelmia, ei suomalainen koulujärjestelmä pysty taipumaan ja auttamaan. Järjestelmä perustuu aina tiettyyn aikaan ja ihmisryhmään. En tarkoita pelkästään koulutusjärjestelmää vaan esimerkiksi myös lastensuojelua, joka ei toimi kantasuomalaisillakaan, Gellen sanoo.

Gellen nostaa esimerkiksi ongelmista muun muassa läksyjen teon.

– Koulu perustuu siihen, että lapsi saa läksyt ja kotona auttavat suomea ymmärtävät aikuiset. Aina aikuiset kotona eivät ymmärrä suomea, Gellen toteaa.

Kantaväestön hyvä menestys lisää eroa

Kirjavaisen mukaan menestykseen vaikuttaa paljolti se, millaisesta koulujärjestelmästä siirtolaiset tulevat Suomeen.

– Kieli on myös yksi syy, joka vaikuttaa asiaan. Eroja lisää myös se, että kantaväestön oppilaat pärjäävät hirveän hyvin. Siksi erot helposti venyvät.

Tutkimusten mukaan siirtolaislapset pitävät koulutusta hyvänä asiana, ja heillä on usein kauaskantoisia jatkosuunnitelmia koulutuksensa suhteen.

– Maahanmuuttajien asenteet kertovat siitä, että maata ylipäätään arvostetaan. Maahanmuuttajaväestö viihtyy koulussa paremmin, Kirjavainen sanoo.

– Vanhempien toive on, että lapset menestyisivät Suomessa. Minusta on surullista, että koulutuksesta, suomalaisen sivistyksen selkärangasta leikataan. Uskon, että tuhot nähdään vielä kymmenien vuosien päästäkin. Sitten ihmetellään, että miksi tehtiin tällainen leikkaus, Gellen sanoo.

"Maahanmuuttopolitiikka on lyhytnäköistä"

Gelle kritisoi suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa sen lyhytnäköisyydestä, joka tekee hallaa myös lasten koulutielle.

– Suomessa on aina ajateltu, että siirtolaiset palaavat kotiin, mutta minäkin olen asunut täällä 25 vuotta. Emme ole lähdössä minnekään. Kun tämä huomataan ja todetaan, on helpompaa lähestyä ongelmia.

Kirjavaisen mukaan Gellen huomio näkyy myös toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten pärjäämisessä – toista sukupolvea ei oteta huomioon, koska siirtolaisten uskotaan palaavan kotiinsa.

– Tuo on hyvä huomio, tutkimuksessa yllättävin tulos oli se, että vanhempien sosioekonominen asema otettiin huomioon, mutta toinen sukupolvi pärjäsi vanhempiaan huonommin.

– Siinä huomaa, ettei olla valmistauduttu siihen, että siirtolaiset ovat jäämässä tänne, Gellen sanoo.