Nuorten radikalisoituminen on noussut isoksi ongelmaksi Ruotsissa, mutta myös Suomessa nuoret ovat entistä suuremmassa vaarassa syrjäytyä, radikalisoitua ja joutua mukaan jengeihin.
Iso osa nuorista on vaarassa syrjäytyä. Maanpuolustuslehden mukaan ennen koronaa Suomessa oli jopa 60 000 syrjäytynyttä nuorta ennen koronapandemiaa ja sen jälkeen luku on vain kasvanut.
Syrjäytymisen lisäksi todella monet ovat nyky-yhteiskunnassa vaarassa radikalisoitua. Radikalisoitumista tutkineen Åbo Akademin tohtoritutkija Christine Namdarin mukaan kasvatus ja koulutus tarvitsevat ravistelua.
– Koulusysteemimme on vanha ja perhe-instituutio on jossain määrin rikki, Namdar sanoo.
– Opetamme koulussa asioita, jotka eivät hyödytä yhteiskunnassa. Koulussa opitut asiat eivät valmista heitä elämään eikä se ole heille kovin kiinnostavaa.
Nykyistä koulusysteemiä ei ole helppo muuttaa, mutta Namdarin mielestä lapsille ja nuorille opetettavia asioita voidaan ainakin tarkastella, vaikka koko systeemiä ei muutettaisi.
– Koulussa opetamme oppilaille, miten heistä tulee hyviä työntekijöitä, mutta emme opeta, miten heistä voi tulla hyviä ihmisiä, Namdar sanoo.
Koulu on yksi hyvä keino ohjata nuoria oikeaan suuntaan. Toinen paikka on tietysti koti.