Suomessa on varottava koulujen eriytymistä hyvä- ja huono-osaisten kouluiksi, sanoo Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Hänen mukaansa tilanne on nyt hyvä ja siitä on pidettävä kiinni.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n tuoreen raportin mukaan OECD-maissa keskimäärin lähes puolet vähäosaisista oppilaista käy sellaista koulua, jossa oppilaat keskimäärin ovat vähäosaisia.
Tässä suhteessa vertailussa erottuvat Pohjoismaat Suomi, Norja ja Ruotsi: niissä alle 43 prosenttia vähäosaisista käy "vähäosaisten koulua".
– Meillä pitää olla lähikoulu niin hyvä aina, että on se missä tahansa niin sinne mennään, Luukkainen sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa Suomessa tapahtuukin vain satunnaisesti sitä, että perheet valikoivat, mihin kouluun lapsensa laittavat.
– Se koulushoppailu, jos se lähtee liikkeelle, se on juuri se pahan ydin.
Luukkainen perää koulutukselle rahoitusta, jotta kaikki koulut ympäri Suomen ovat niin hyviä, että niihin hakeudutaan. Lisäksi hän korostaa, että kyse on myös kuntien kaavoitus- ja asuntopolitiikasta. Jos esimerkiksi maahanmuuttajat sijoitetaan yhteen kaupunginosaan, sinne muodostuu myös maahanmuuttajien koulu.
OECD:n tänään julkistetun raportin aiheena on koulutuksen oikeudenmukaisuus. Raportti perustuu vuoden 2015 Pisa-tutkimuksen tietoihin.
Vanhempien sosioekonomisella taustalla enemmän vaikutusta
Raportin listauksessa Suomi on viidentenä, kun katsotaan sitä, kuinka suuri osa väestöstä saa korkeamman koulutuksen kuin vanhempansa.