Uusi suomalaistutkimus vahvistaa pelätyn asian: koronavirus leviää sisäilmassa jo pelkällä puhumisella

Koronaviruksen leviämistä sisäilmassa ovat tutkineet yhteistyössä Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Helsingin yliopisto. Tutkimusartikkeli on vielä vertaisarvioitavana.

Hankkeessa tehtyjen mallinnusten avulla on selvitetty, miten yskiessä tai puhuessa syntyvät erikokoiset pisarat käyttäytyvät ja millaisia hiukkasmääriä julkisissa tiloissa voi tulla vastaan.

Hiukkaset jäävät leijumaan sisäilmaan

Aiempi tutkimus ja kevään aikana esiintyneet tartuntapiikit tukevat käsitystä, jonka mukaan koronavirukselle voi altistua suoran pisarakontaktin lisäksi hengittämällä aerosolihiukkasia riittävän suuren määrän, kertoo hanketta koordinoiva Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen.

Myös hankkeessa tehdyt 3D-virtaussimulaatiot ja niiden analyysit tukevat osaltaan käsitystä.

– Tutkimus ja simulaatiomme osoittavat, että käytännössä kaikki alle 50 mikrometrin kokoiset pisarat, joita on yskiessä syntyneistäkin suuri osa, kuivuvat ennen lattiaan osumista hiukkasiksi, jotka jäävät leijumaan sisäilmavirtausten mukana. Pidämme mahdollisina, että näiden hiukkasten viruspitoisuus voi riittää aiheuttamaan koronatartunnan, Vuorinen kertoo tiedotteessa.

Hankkeessa on mukana yli 30 tutkijaa, joiden erikoisaloja ovat muun muassa virtausfysiikka, aerosolifysiikka, virologia, sosiaaliset verkostot, ilmanvaihto ja lääketieteellinen tekniikka.

Avokonttorissa tartuttavat hiukkaspilvet voi hengittää minuuteissa

Tutkijat perehtyivät tartuntapiikkeihin, joissa suuren ihmisjoukon uskotaan saaneen tartunnan yhdeltä oireettomalta tartuttajalta. Aiemman tutkimuksen sekä tapahtumista annettujen tietojen perusteella tutkijat arvioivat, että osallistujat olisivat hengittäneet 50–500 aerosolipartikkelia, mikä saattoi riittää altistumiseen.

Mallinnuksissa tarkasteltiin muun muassa tilassa vietetyn ajan, ihmismäärän sekä yskivien ihmisten lukumäärän vaikutuksia. Pelkästä puhumisesta syntyy tartuntaan riittävä hiukkaspilvi, jos ihmisiä on yksi neliömetriä kohden. Tämä on tavallista esimerkiksi ravintolassa tai konsertissa, Ville Vuorinen kertoo.

– Avokonttorissa työskentelevä oireeton mutta koronavirusta kantava henkilö voi synnyttää tilaan pitoisuuksia, jotka vaihtelevat 10:stä 500 aerosolihiukkaseen kuutiometriä kohden. Jos altistumisen riskirajaksi otetaan 100 aerosolia, voi sen hengittää lyhimmillään minuuteissa, pisimmillään tunneissa.

Yskäisy räjäyttää riskin

Yskiminen synnytti vielä suuremman riskin tartuntaan. Mallinnuksissa koronavirusta kantavan ihmisen yskäisy nosti lähiympäristön hiukkaspitoisuuden niin korkeaksi, että riski voimakkaalle altistumiselle oli merkittävä vielä noin neljän metrin päässä yskäisijästä, ja riski säilyi merkittävänä jopa minuuttien ajan.

Vuorisen mukaan on kuitenkin mahdollista, että tartuntapiikeissä on mukana suorassa kontaktissa saatuja pisaratartuntoja, kosketuksen kautta pinnoilta saatuja tartuntoja ja hengityksen kautta syntyviä tartuntoja.

Riski tartunnan saamiseen kauppareissulla on pieni

Tutkijat muistuttavat, että tartuntariski kasvaa sitä suuremmaksi, mitä pidempään ja tiiviimmin julkisessa sisätilassa oleskellaan.

Vaikka riski tartuntaan esimerkiksi yksittäisellä kauppareissulla on suhteellisen pieni, mallinnusten mukaan riski vaihtelee nimenomaan paikassa vietetyn ajan ja ihmistiheyden mukaan.

– Suomessa tehdään esimerkiksi joitakin kymmeniä miljoonia kauppareissuja kuukaudessa. Tutkimuksemme perusteella todennäköisyys merkittävälle altistumiselle ruokakaupassa voisi epidemian vaiheesta riippuen olla jopa yksi tuhannesta, mikäli sairaat eivät pysy kotona. Tällöin kuukaudessa jopa 10  000 suomalaista altistuisi, Vuorinen sanoo.

Vuorinen lisää, että tartuntojen riski pienenee merkittävästi, kun oireilevat ihmiset pysyvät kotona, kaupassa käydään harvoin ja turvaväleistä pidetään kiinni.

Muokattu 29.5.2020 kello 18.51: Aalto yliopiston video lisätty juttuun.