Koronaviruksen vakava tautimuoto antaa lievää paremman suojan, sanoo asiantuntija – nämä asiat voivat vaikuttaa koronarokotteen tehoon

Koronarokotteita ei ole Suomessa annettu vielä vuottakaan. Ensimmäinen koronarokote annettiin viime vuonna, 27. joulukuuta. 

Lue lisää: He saivat Suomen ensimmäiset koronarokotukset! Näin HUSin kuusi työntekijää sai piikin virusta vastaan – "Ei tämä sen kummemmalta tunnu kuin muutkaan rokotteet"

Rokote on siis varsin tuore tapaus – onko sen tehosta vielä tässä vaiheessa luotettavaa näyttöä?

Asiaa on tutkittu niin maailmalla kuin Suomessakin.

Miten pitkäksi aikaa kaksi rokotetta antaa suojan?

Tehon keston tutkiminen on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtavan asiantuntijan Mia Kontion mukaan haastavaa, sillä rokotteen teho riippuu monesta yksittäisestä asiasta. 

– Rokotteen suoja laskee joissain ihmisryhmissä enemmän kuin toisissa, Kontio listaa esimerkkinä. 

Rokotteen antama suoja hiipuu ajan myötä, mutta yhtäkkisestä tehon hiipumisesta tai siitä, että teho lakkaisi yhtäkkiä kokonaan, ei Kontion mukaan ole tutkimusnäyttöä. 

Kolmas annos nostaa koronarokotteen tehoa merkittävästi – miksi sitä ei jaeta kaikille suomalaisille? Katso jutun alussa oleva video!

Kaksi koronarokotetta antaa Kontion mukaan erinomaisen suojan koronaviruksen vakavaa tautimuotoa ja sen aiheuttamaa kuolemaa vastaan. 

Puoli vuotta toisen rokoteannoksen ottamisen jälkeen rokotteen teho on Kontion mukaan ”varsin hyvä”.

– Ilman muuta sairastumista vastaan nähdään hiipumista, mutta todella paljon vähemmän laskua on suojassa vakavaa tautia ja kuolemaa vastaan, Kontio toteaa.

Lue myös: Kolmas annos nostaa koronarokotteen tehoa merkittävästi – miksi sitä ei jaeta kaikille suomalaisille?

Kontion mukaan on kuitenkin tutkitusti todistettu, että rokotteen pidempi antoväli antaa paremman suojan.  

Suomessa koronarokotteita annetaan 6–12 viikon antovälillä. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, antaako 12 viikon antoväli paremman suojan kuin esimerkiksi kahdeksan viikon. 

– Yli kuuden viikon antovälillä annetut rokotteet antavat huomattavasti paremman suojan kuin alle kuuden viikon.

Vaikuttaako rokotevalmistaja rokotteen tehoon?

Suomessa on käytössä useampia koronavirusrokotteita. Kontion mukaan rokotteen antama tehossa ”ei käytännössä eroja ole”, ainakaan heti rokottamisen jälkeen. 

– Nyt on huomattu, että adenovirusvektorirokotteilla suoja hiipuu hiukan nopeammin nimenomaan tartuntaa vastaan. Mutta suoja on todella hyvä edelleen vakavaa tautia ja kuolemaa vastaan, Kontio vakuuttaa.

Tällä hetkellä ainut Suomessa käytössä oleva adenovirusvektorirokote on Astra Zeneca, josta tosin ollaan luopumassa marraskuussa. 

AstraZenecan sijaan lokakuun viimeisestä viikosta alkaen voidaan tarjota Johnson & Johnsonin valmistamaa Janssen-nimistä koronarokotetta.

Lue lisää: Uusi koronarokote käyttöön Suomessa – AstraZenecaa ei pian enää anneta

Onko teho parempi, jos on saanut kaksi annosta samaa rokotetta?

Kontion mukaan toistaiseksi ei kovin kattavaa tutkimustietoa ole siitä, millaisia vaikutuksia rokotetehoon on, jos on saanut kahta eri koronarokotetta yhden ja saman sijaan. 

Toistaiseksi kahden eri rokotteen ottamisessa ei ole nähty olevan vaaraa terveydelle. 

– Ainakaan se ei näytä olevan huonompi, eli siinä mielessä ei ole väliä, jos on kahta eri valmistetta saanut. 

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Miten pitkään sairastettu korona antaa suojan?

THL on arvioinut, että sairastettu koronavirus on kuin koronarokotteen annos, jolloin kahta rokoteannosta ei tarvita – yksi riittää.

Mutta kuten kahden rokotteenkin osalta, myös sairastetun ja koronarokotteen yhdistelmän tehokkuus voi vaihdella. 

– Se riippuu monesta tekijästä, Kontio kiteyttää.

Sairastetun koronaviruksen tuottamat vasta-aineiden määrä laskee vähitellen. THL:n arvion mukaan vasta-aineet säilyvät mitattavissa ainakin useita kuukausia. 

Kontion mukaan iäkkäimmillä sairastetun koronan antama suoja voi hiipua nopeammin kuin nuoremmalla henkilöllä. 

Myös sairastetun taudin voimakkuus vaikuttaa sen tehoon.

– Jos on sairastanut vakavan taudin, suoja todennäköisesti on parempi, jos on ihan lievän taudin sairastanut. 

Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, miten suuri määrä vasta-aineita riittää suojaamaan koronavirustartunnalta. 

Tuleeko koronarokotteesta influenssarokotteen kaltainen, vuosittain otettava rokote?

Kontion mukaan tämä on mahdollista.

– Todennäköisempää on, että vuosittaisia rokotteita tarjottaisiin riskiryhmäläisille kuin että koko väestöä tarvitsisi rokottaa joka vuosi uudelleen, Kontio pohtii.