Koronatartuntoja todetaan Suomessa nyt enemmän kuin koskaan pandemian aikana.
Viime vuoden viimeisellä viikolla raportoitiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietojen mukaan yli 35 500 tartuntaa. Hieman yli sadastatuhannesta otetusta näytteestä joka kolmas oli positiivinen.
Vertailun vuoksi: viikolla 45 marraskuussa koronatestejä tehtiin terveydenhuollossa jotakuinkin yhtä paljon, mutta tartuntoja todettiin 6 000. Positiivisten näytteiden osuus oli siis noin kuusi prosenttia.
Viikoittainen tartuntaennätys on rikottu Suomessa nyt kahdeksalla peräkkäisellä viikolla. Testejä tehdään nyt toistasataatuhatta viikossa.
– Testauskapasiteetti on tällä hetkellä kovilla useimmilla alueilla, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo.
Lue myös: Omikron riehuu, HUS nostaa kädet pystyyn: Laajasta koronatestauksesta luovutaan, diagnoosin voi tehdä ilman virallista testiä – STM täysin eri linjoilla
Pietilä johtaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivaa Suomen koronatestausvalmiuden kansallista koordinaatioryhmää. Hänen mukaansa testiin pääsemisessä on Suomessa nyt isoja alueellisia eroja.
– Tietyillä alueilla testaukseen pääsy on hidasta. Tosin monella alueella testiin pääsee yhä saman päivän aikana.
– Koronatestaus on myös herkkä erilaisille häiriöille. Alueilla, joissa on ollut esimerkiksi laiterikkoja, (vika) on heijastunut välittömästi pidentyvänä viiveenä testiin pääsemisessä.
Samalla kun tartunnat ovat lähteneet Suomessa jyrkkään nousuun, maassa on alettu tarjota kolmansia rokoteannoksia kaikille aikuisille. Testauskapasiteetin lisäksi rokotuskattavuudessa on suuria alueellisia ja ikäluokkien välisiä eroja.
– Esimerkiksi Pirkanmaalla on kuntia, joissa nuoremmissa ikäryhmissä, kuten 30–44-vuotiaissa, on jopa viidennes tai neljännes kokonaan rokottamatta, infektiosairauksien apulaisylilääkäri Reetta Huttunen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta toteaa.
"Muutenhan rokotuksiin tulijat pitäisi testata"
Nykyisillä tartuntamäärillä monelle saattaa tulla eteen tilanne, jossa ehtii saada positiivisen testituloksen ennen varattua rokotusaikaa. Huttusen mukaan rokotuksesta ei tällöin ole lisähyötyä.
– Rokote ei ole tällaisessa tilanteessa tarpeellinen. Sairastetusta koronataudista aiheutuu ihan hyvä immuunivaste ainakin puoleksi vuodeksi, Huttunen sanoo.
Ylimääräisestä rokotuksesta ei toisaalta ole hänen mukaansa haittaakaan esimerkiksi tilanteessa, jossa ihminen on tietämättään sairastanut vastikään koronan.
– Siihen tuskin liittyy mitään isoja riskejä. THL ei esimerkiksi rokottamisen alkuvaiheessa pitänyt juuri sairastettua tautia vasta-aiheena rokottamiselle, Huttunen kertoo.
– Muutenhan rokotuksille tulijat pitäisi jollain tavalla testata tartunnan varalta. Mitään erityistä huolta tämän suhteen ei kuitenkaan ole herätetty.
THL:n tämänhetkisen näkemyksen mukaan sairastettu tauti vastaa ikään kuin yhtä rokotetta. Laitos päivitti asiaan liittyvää suositustaan viimeksi joulukuun 22. päivänä.
Suosituksen mukaan kaikille 18 vuotta täyttäneille, jotka ovat ottaneet yhden rokotuksen ja sairastaneet pcr-testillä todetun koronataudin, tarjotaan toista rokoteannosta. Teknisesti tällainen henkilö olisi siis kolmesti rokotettu, vaikka hän tosiasiassa olisi ottanut kaksi rokotetta.
Ainoastaan voimakkaasti immuunipuutteisille henkilöille suositellaan tällä hetkellä kolmatta rokoteannosta, vaikka he olisivat sairastaneet koronan ja ottaneet kaksi rokotusta. He olisivat siis tämän jälkeen ikään kuin neljästi rokotettuja.