Koronaan sairastunut käyskenteli altaalla Espoossa – tutkija: Lisää vastaavia tapauksia on luvassa, ja ne antavat arvokasta tietoa taudin leviämisestä

Espoolaisella kahluualtaalla koronalle altistuneita voi olla valtavasti – tautiekologin mukaan tartuntariski on kuitenkin pieni 3:19
Espoolaisella kahluualtaalla koronalle altistuneita voi olla valtavasti – tautiekologin mukaan tartuntariski on kuitenkin pieni.

Espoon Tapiolassa sijaitsevalla kahluualtaalla vieraileella henkilöllä todettiin koronavirustartunta. Tutkijatohtorin mielestä syytä huoleen ei vielä ole, vaikka mahdollisesti altistuneita henkilöitä on valtaisa määrä.

Altistuneiden tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta virusta kantanut henkilö vietti aikaa altaalla 22.–28.6. välisenä aikana. Kaupunki tiedotti asiasta maanantai-iltana.

Helsingin yliopiston tautiekologian tutkijatohtori Tuomas Aivelon mukaan tilanne ei ole katastrofaalinen, sillä riski saada koronavirus ulkotiloissa on huomattavasti alhaisempi kuin sisätiloissa. 

– Hyvä, että tieto saavuttaa kaikki, jotka siellä kahluualtaalla ovat olleet, jotta saadaan tunnistettua mahdolliset tapaukset, Aivelo toteaa.

– Toisaalta tämä tuo mielenkiintoista tietoa siinä mielessä, että jos niitä seuraavia tapauksia ei tämän jälkeen vaikuta olevan, se vahvistaa käsitystämme siitä, että ulkotilat ovat suhteellisen turvallisia koronaviruksen kanssa.

Merkittävin riski laajempiin koronaviruksen leviämistapahtumiin piilee ahtaissa sisätiloissa, joissa turvavälit ovat hankala toteuttaa.  

Muihin ulkotiloihin verrattuna kahluualtaalla etäisyyden pitäminen on hankalampaa, ja altistuneita varmasti löytyy. Tapahtuman vuoksi viruksen laajan testauksen tärkeys korostuu.

Tulevaisuudessa odotettavissa lisää vastaavia altistustilanteita 

Vastaavanlaisia tilanteita on odotettavissa jatkossakin, koska ihmiset alkavat viettää vapaa-aikaansa yhä normaalimmin. 

Kysymys kuuluu, kuinka pitkälle taudin "testaa, jäljitä, eristä ja hoida" -strategia riittää toisen aallon estämiseksi?

– En usko, että tästä lähtee mikään toinen aalto valtoimenaan leviämään. Se, että minkälaiset rajoitukset riittävät pitämään epidemian kurissa on tietysti hyvä kysymys. Joissain muissa yhteyksissä, missä voi tapahtua tehokkaammin tällaisia superleviämisiä, silloin ne voivat olla sellaisia, mistä se voisi lähteä liikkeellekin, Aivelo vakuuttaa.

Toinen aalto todennäköisempi syksymmällä

Varsinaisesta toisesta aallosta voidaan puhua vasta, kun tapaukset eivät ole enää yksittäisiä ja jäljityskapasiteetti ei riitä.  

– Niin kauan kuin tällaisia yksittäisiä tapauksia on, tilanne ei näytä kovin huolestuttavalta.

Tilannetta hankaloittaa se, että kahluualtaalla altistuneiden määrää ei tiedetä tarkkaan, vaikka riski laajempiin tartuntoihin ei ole kovin suuri. Jos ympäristö olisi ollut toisenlainen, tilanne voisi olla täysin erilainen.

– Joissakin paikoissa, oli se sitten kirjasto tai museo, on suhteellisen helppo pitää etäisyyttä muihin ihmisiin. Kun taas jossain muissa ympäristöissä se on suhteellisen vaikeaa, kuten katsomoissa, jotka ovat myyty täyteen. Siinä tulee sitten altistumisen riski, Aivelo summaa.

Lue myös:

    Uusimmat