Koronaeristys rapautti muistisairaan Tuomon liikuntakyvyn täysin – tyttären suuri suru: "En halua, että iskä kuolee yksin"

11:07
Äitienpäivä oli eräässä helsinkiläisessä palvelutalossa suurten tunteiden näyttämö, kun vanhukset pääsivät tapaamaan omaisiaan ulkona – MTV Uutiset Live oli paikalla

Tiina Kohtamäki ei nähnyt muistisairasta isäänsä kuukausiin muuta kuin vilaukselta ikkunasta.  Palvelutalojen asukkaat on olleet eristettyinä huoneisiinsa, ja omaisten vierailut ovat olleet kiellettyjä maaliskuusta lähtien koronaepidemian vuoksi.

Kohtamäen isä on asunut hoivakodissa jo lähes kymmenen vuotta. Muistisairaan isän matka on ollut raskas, mutta korona-ajasta puhuminen saa Kohtamäen silmät kostumaan. Hänen suurin pelkonsa on ollut, että isä menehtyy korona-aikana.

– En halua, että iskä kuolee yksin.

Muistiliiton asiantuntija on vieraana MTV Uutiset Livessä lauantaina 23. toukokuuta noin kello 12. Katso suora lähetys täältä

Korona-aika on ollut erityisen rankka muistisairaille ja heidän omaisilleen, koska he eivät ole voineet tavata moniin kuukausiin.

–Isä ei ymmärrä koronasta yhtään mitään, mutta hän varmasti miettii, miksi hän ei pääse ulkoilemaan tai miksi kukaan ei tule moikkaamaan.

Vanhukset ja sairaat tarvitsevat liikettä

Koronarajoitukset ovat erityisesti kolahtaneet vanhuksiin ja palvelutaloissa asuviin. Yli 70-vuotiaiden ulkoilukielto on saattanut olla monelle vanhukselle ja muistisairaalle karhunpalvelus.

Pari viikkoa sitten Kohtamäki sai kuulla hoitajilta puhelimitse, ettei hänen isänsä enää pysty liikkumaan.

– Isän kunto on huonontunut radikaalisti. Hänellä ei kuulemma ole enää mitään liikuntakykyä jäljellä, vaikka voimavaroja muuten olisikin. 

Hoitajat kertoivat Kohtamäelle, että hyötyliikunta ja kävelytys on jäänyt koronarajoituksien vuoksi pois. Potilaat on eristetty huoneisiinsa, ja kaikki kontaktit on laitettu minimiin potilaiden suojelemiseksi.

– On kamalaa olla viimeiset elinvuotensa tai -kuukautensa aivan yksin omassa huoneessa.

Muistiliiton koordinaattoriMailis Heiskanen kertoo MTV Uutisille, että viime aikoina vanhuksiin kohdistettuja rajuja toimenpiteitä on alettu kyseenalaistamaan niin median kuin asiantuntijoidenkin taholta.  

–On alettu puhumaan koronaeristyksen hyöty-haitta suhteesta. Varsinkin muistisairaiden hoidossa sosiaaliset kontaktit ovat erityisen tärkeitä, painottaa Heiskanen.

Monissa palvelukeskuksissa on yritetty tablettien avulla sopia etätapaamisia, mutta Heiskasen mukaan ne ovat vanhemmalle sukupolvelle usein vaikeita.

Kohtamäen isä on menettänyt puhekykynsä jo vuosia sitten, ja tapaamisyritykset etäyhteyksien kautta ovat olleet omaisen mielestä yhtä tyhjän kanssa.

– Se voi sopia joillekin, mutta meidän tilanteessamme se ei toiminut.

Omaisen raskas matka

Vuonna 2009 Tiinasta tuli isänsä edunvalvoja. Matka muistisairaan omaisena on ollut hyvin raskas jo ennen koronaa. 

– Yksi jouluaatto juoksin aamuviideltä pyjama päällä ulkona isän perässä, Kokemäki muistelee sairauden alkuaikoja.

Vuonna 2012 Kokemäen isällä diagnosoitiin Lewyn kappale -tauti, joka on toiseksi yleisin rappeuttava aivosairaus Alzheimerin taudin jälkeen.

Taudin etenemistä voi hidastaa, mutta ei pysäyttää.  

– Hoivakotiin muutto oli shokki isälle. Yhtäkkiä sain häneltä 50 tyhjää tekstiviestiä hätähuutona. Isän kirjoitustaito oli kadonnut täysin, muistelee Kokemäki surullisena.

Kaikista hoivakodeissa koetuista vaikeuksista huolimatta, on muistisairaan omaisen matkan varrella ollut myös hyviäkin hetkiä.

– Isä oli ennen kova säätämään ja hoitajilla oli kova homma pysyä perässä. Silloin isä pisti vielä jalalla koreaksi ja ihastuikin johonkin hoivakodin daamiin.  Silloin isä voi vielä aika hyvin.

Luovat keinot käyttöön

Nyt Kohtamäen huoli on kova, sillä hän ei halua isänsä viettävän viimeisiä aikoja yksin eristyksissä kattoon tuijotellen.

– Siitä huolimatta, että isäni ei pysty puhumaan ja hänellä on muistisauraus, on hän tunteva ihminen. Hän tuntee vielä niin ahdistusta, rakkautta kuin huolenpitoakin.

Toukokuun 15. päivä sosiaali- ja terveysministeriö ohjeisti hoivayksiköitä keksimään tapoja, joilla läheisiin voitaisiin pitää yhteyttä vierailukiellosta huolimatta.

Tieto tuo Kohtamäelle lohtua, ja hän toivoo pääsevänsä pian tapaamaan isäänsä.

– Ei pidä hyljätä muistisairaita tai vanhuksia vain sen takia että he eivät pysty kommunikoimaan. He ovat yhtä tuntevia ihmisiä kuin kaikki muutkin. Rakastakaa omaisianne, Kohtamäki sanoo haastattelun lopuksi ja purskahtaa samalla kyyneliin.

Lisäys artikkeliin 23.5. Haastattelun jälkeen Kohtamäki sai hoivakodista lohdullista tietoa. Seniorikeskusten ja palvelutalojen vierailurajoituksia päätettiin vapauttaa, ja nyt loppuviikosta omaiset ovat voineet tavata asukkaita seniorikeskuksen tai palvelutalon pihalla.

Tapaaminen voi kestää ohjeistuksen mukaan 15–30 minuuttia ja sen aikana on käytettävä suojavarusteita.  

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja