Koronaepidemia ei näy maaliskuussa kuolleiden määrässä – vainajia vähemmän kuin viime vuosina

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viikolla 13 eli 23.–29. maaliskuuta Suomessa kuoli 1 014 ihmistä ja kuolleista 80 prosenttia oli yli 70-vuotiaita. Kuolleita oli 58 vähemmän kuin vastaavalla viikolla vuotta aiemmin. Koronavirus alkoi levitä Suomessa kunnolla maaliskuussa.

Kaikkiaan tämän vuoden maaliskuussa kuoli 4 599 ihmistä. Vuotta aiemmin kuolleita oli maaliskuussa reilut 250 enemmän. Tämän vuoden maaliskuun tiedot voivat vielä täydentyä.

Koronakuolemat viiveellä Suomen tilastoihin

Mutta näkyvätkö koronaviruksen aiheuttamat kuolemat myöhemmin julkaistavissa kuolintilastoissa?

– Tuntuu uskottavalta, että näin käy. Suomessa seurataan tarkasti koronavirusinfektiotapausten lukumäärää ja toisaalta siihen kuolleiden määrää. Se perustuu siihen, että ne diagnosoidaan, kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola Oulun yliopistosta sanoo ja lisää:

– Voi olla, että tapahtuu kuolintapauksia, joissa diagnoosi on jotain muuta, kuten sydänkohtaus ja silloin koronainfektio jää huomaamatta.

Lue myös: Koronavirukseen kuollut 177 henkilöä Suomessa – 144 uhreista HYKS:n erityisvastuualueilla: tämä kaikki uhreista tiedetään

Koronaviruksen aiheuttamien kuolemien määrän näkyminen tilastoissa loppuvuoden aikana riippuu Jaakkolan mukaan paljon siitä, millaisia toimenpiteitä epidemian taltuttamiseksi tehdään.

– Se on ratkaisevaa. Nyt näyttää, että epidemia on hallinnassa. On sitten nähtävissä toimenpiteiden jälkeen, mihin suuntaan epidemia lähtee menemään, Jaakkola pohtii.

Pitkäaikaissairauksien hoidossa huolenaiheita

On myös syytä pohtia sitä, muuttaako koronavirusepidemia muuten kuolleisuutta Suomessa.

– Nyt jää tietysti hoitoviivettä, kun terveydenhuoltopalvelut ovat tällä hetkellä pitkälti kiinni tai muutettu etäpalveluiksi. Kroonisia sairauksia sairastavien, kuten sydän- ja verisuonitauti- sekä diabetespotilaiden kontrolleja on peruttu. Myös syöpäseulonnat varmaan suurelta osalta ovat pysähdyksissä, tutkimusprofessori Pekka Jousilahti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) sanoo.

Jousilahden mukaan rajoitusten pitkittyessä sairauksien diagnostiikka pitkittyy ja potilaiden tila voi huonontua. Myös syöpien havaitsemisessa voi tulla viivettä. Lisäksi kiireettömiä leikkauksia ja muita hoitotoimenpiteitä on siirretty ja jonojen purkamiseen menee vähintään vuosi.

Jousilahti nostaa esiin myös hammashoidon, joka on pääosin keskeytyneenä. Hammasongelmilla saattaa olla heijastuksia sydän- ja verisuonitauteihin.

Lue myös: MTV seuraa koronatilannetta kotimaassa: Taas yli sata uutta koronavirustartuntaa ilmi – HUS hoitanut sataa potilasta teholla, lähes puolet alle 60-vuotiaita

Suomessa koronavirukseen kuolleiden ihmisten tiedossa oleva mediaani-ikä on 84.

– Jos katsotaan koko väestötasolla, niin koronaviruksen aiheuttamien elinvuosien menetys on hyvin vähäinen tässä kokonaisuudessa. Toinen asia on sitten se, kuinka paljon ennenaikaisia kuolemia pystytään ehkäisemään toimenpiteillä. Sitä tullaan tulevaisuudessa laskemaan, Jousilahti huomauttaa.