Kasvuvaiheessa oleva torninosturi- ja rakennuspalveluja tarjoava Puuhax tähyilee toimintansa laajentamista Suomen rajojen yli. Kaikki oli jo valmiina, kunnes korona iski.
– Tavoitteena oli laajentaa suomalaista vientiä eteenpäin Ruotsiin ja sieltä Norjaan. Meillä oli prototyypit ja kaikki kohteet katsottu valmiiksi, mutta sitten tuli korona ja kaikki rajat meni kiinni emmekä voineet viedä hanketta eteenpäin, Puuhaxin toimitusjohtaja Markus Paavola harmittelee.
Puuhax on vain yksi esimerkki. Elinkeinoelämän keskusliiton johtavan asiantuntijan Jari Huovisen mukaan koronakriisi on heikentänyt dramaattisesti suomalaisten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia.
– Ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen vientiyritysten lukumäärä on vähentynyt. Meidän arvion mukaan meillä on nyt 18 000 vientiä tekevää tai muuten ulkomailla toimivaa työnantajayritystä, kun vielä viime vuonna niitä oli 23 000. Määrä on vähentynyt peräti viidellä tuhannella.
Rajoitukset ja etätyö esteenä
Huovisen mukaan pudotusta selittää se, että monen kasvuvaiheen yrityksen ensimmäinen kohdemarkkina sijaitsee Euroopassa.
– Nyt siellä on ollut tiukat rajoitukset ja koronatilanne. Se heijastuu väistämättä ulkomaankauppaan. Toinen asia on etätyö, sillä se hankaloittaa uusasiakashankintaa.
Myös ensi vuosi näyttää ulkomaankaupan osalta vaisulta.
– Yli 40 prosenttia yrityksistä arvioi, että ensi vuonna vienti vähenee ja vain reilu 20 prosenttia että lisääntyy, Huovinen kertoo.
Suomi parhaimpien joukossa
Ulkomaisten yritysten investointien määrä Suomessa sen sijaan näyttää huomattavasti paremmalta.
Invest in Finlandin asiantuntija Kaija Laitisen mukaan Suomeen syntyneiden uusien yritysten määrä ei ole juuri muuttunut vuoden takaisesta.
– Kansainvälisessä vertailussa näyttää siltä, että Suomi tulisi selviämään tästä paremmin kuin monet muut maat. Jopa parhaimmin maailmassa.
– Se johtuu siitä, että meillä on ollut hyvä kriisinhallintakyky ja että olemme EU:ssa edelläkävijöitä digitalisaation hyödyntämisessä. Lisäksi meillä on ennustettava ja vakaa toimintaympäristö ja osaavaa työvoimaa, Laitinen luettelee.
Hän huomauttaa, että Suomeen tulevilla kansainvälisillä yrityksillä on paljon suurempi merkitys kuin yleisesti tiedetään.
– Ulkomaalaisomisteisia yrityksiä on vain noin prosentti kaikista Suomessa olevista yrityksistä, mutta ne vastaavat yli 30 prosenttia Suomen viennistä, 22 prosenttia yksityisen sektorin työpaikoista ja melkein 30 prosenttia yksityisen sektorin tuotekehityspanostuksista.