Konkurssien määrä on tänä vuonna noussut korkeammaksi kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Toisaalta myös uusia yrityksiä perustetaan kovempaan tahtiin kuin viime vuosina.
Suomen Asiakastiedon tuoteomistaja Jaakko Nors toteaa, että vuosituhannen konkurssiennätys vuodelta 2023 menee uusiksi.
Tähän mennessä konkurssiin on ajautunut vuoden aikana jo lähes 2 700 yritystä, ilmenee yrityksen tilastoista.
– Tässä on kuitenkin vielä kuukausi vuotta jäljellä, joten saa nähdä, millaisin määriin päädymme.
Hänen mukaansa konkurssi on aina seuraus jostain, ja ne realisoituvat jälkikäteen.
– Jos pääsemme parantamaan sen syytä, esimerkiksi kuluttajien ostovoimaa, tilanne alkaa usein korjaantua. Toivon, että tämä jää huippuvuodeksi, Nors sanoo.
Ylivoimaisesti suurin osa konkurssiin hakeutuneista yrityksistä on alle neljän työntekijän yrityksiä, mutta konkurssien määrä kasvoi myös suuremmissa yrityksissä.
Lue lisää: Kuukaudessa vireille yli 300 konkurssia
"Konkurssit kuuluvat yrittämiseen"
Aktian pääekonomisti Lasse Corinin mukaan taloustilanne on ollut poikkeuksellinen edellisen neljän vuoden aikana. Pandemian ohella muun muassa hinnat ovat nousseet, ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa aiheuttaa geopoliittisia haasteita.
– On ollut todella paljon epävarmuutta. Kun peilaan sitä faktaa kohti konkurssilukuja, on ihan normaalia, että konkursseja on enemmän.
Hänen mukaansa konkurssi vapauttaa teoreettisesta näkökulmasta tarkasteltuna yritykseen sitoutuneen tehottoman pääoman, kuten työntekijät, paremmin tuottavaan kohteeseen.
– Minusta on tärkeää, että yrittäjälle itselleen on olemassa tukijärjestelmä, että hän pääsisi mahdollisimman nopeasti yrittämään uudelleen. Yrittäminen itsessään on hyvin tärkeä osa Suomea.
Corinin mukaan start-up-yritykset ovat Suomessa kasvaneet voimakkaasti, ja siihen nämä yritykset pyrkivätkin.
– Start-upit työllistävät Suomessa yli 30 000 ihmistä, ja meillä on näitä yrityksiä alle kolme tuhatta kappaletta.
Kovien kasvutavoitteiden vastapainona ovat konkurssit.
– Start-up-maailmassa konkurssi on samanlainen kuin sade on osana suomalaista kesää, Corin toteaa.
Norsin mukaan konkurssista tulee ongelma, mikäli niitä tulee yksi toisensa perään.
– Muutoinhan se on kokemus siinä missä moni muukin. Toisaalta konkurssi aina vaikeuttaa seuraavan yrityksen perustamista, koska sinulla on tahraantunut tausta aikaisemmasta mokasta.
Corin sanoo, että suomalaisessa yrittämisen kulttuurissa pitäisi ymmärtää, että konkurssit kuuluvat yrittämiseen.
– Se on tietenkin yrittäjälle raskas prosessi, mutta se on myös varmasti opettavainen.
Positiivista näköpiirissä
Konkurssien kovasta tahdista huolimatta myös uusia yrityksiä perustetaan vinhaa vauhtia.
Lokakuuhun mennessä on Suomen Asiakastiedon mukaan perustettu yli 47 000 yritystä, kun viime vuonna vastaava luku oli alle 44 000. Tämän vuoden lukema on 2020-luvun suurin.
Yrityksiä syntyy Norsin mukaan muun muassa verkkokaupan vauhdittamille kuljetuksen ja varastoinnin toimialoille.
Uudelleenyrittäjiä on paljon rakennusalalla.
– Siellä on menty nurin, mutta sinnikkäästi jatketaan taas eteenpäin, hän sanoo.
Corin toteaa, että uudet yritykset ovat edellytys kansantalouden uudistumiselle.
– Siinä mielessä on lohduttavaa, että vaikka yrityksiä menee nurin, perustetaan koko ajan uusia.
Myös kuluttajien tuska on hänen mukaansa helpottamassa. Velalliset kuluttajat ovat joutuneet säästämään kasvaneiden korkokulujen vuoksi.
– Ennen kuin korot lähtivät nousuun, suomalaiset kotitaloudet maksoivat korkokuluina noin kaksi miljardia euroa. Tällä hetkellä mennään noin kahdeksan miljardin vuositahdissa, eli tämä on ollut valtava muutos kotitalouksille.
Nyt korkojen laskiessa velalliset kotitaloudet saavat hänen mukaansa selkeää hyötyä. Ostovoimaa vahvistavat myös palkankorotukset.
– Ostovoima on vahvistunut jo, ja se varmasti vahvistuu jatkossakin.