Keskuskauppakamari: Vienti yhä vaikeuksissa – joulukuussa kuitenkin enää 3 prosentin lasku

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi:"Ihmetyttää mitä ministeriö on tehnyt viimeiset puoli vuotta" 5:03
Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaa kuultiin Viiden jälkeen -ohjelmasas syksyllä

Suomen vienti on yhä jäljessä ajasta ennen koronapandemiaa, mutta pahin lasku näyttää olevan ohi, kerrotaan Keskuskauppakamarin tiedotteessa. Suomen vienti laski joulukuussa 3 prosenttia.

Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori kertoo, että vientiyritykset arvioivat tilannetta hieman aiempaa valoisemmaksi.

– Vielä keväällä koronarajoitusten iskiessä päälle meillä ja maailmalla vienti sukelsi pahimmillaan yli 20 prosenttia, mutta loppuvuoden aikana tilanne alkoi tasapainottua, korostaa Vuori.  

Kauppakamarin vientiasiakirjatilastojen mukaan vienti kasvoi vielä voimakkaasti, 21 prosenttia, vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan. 

Koronan vaikutuksesta vienti lähti 13 prosentin jyrkkään laskuun kesään mentäessä ja syveni vielä 15 prosenttia alkusyksystä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä viennin lasku edelliseen vuoteen verrattuna oli 7 prosenttia. 

Koko vuonna 2020 kauppakamarit eri puolilla Suomea myönsivät 70 009 alkuperätodistusta vientiyrityksille kolmansien maiden vientiä varten, mikä on 7 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna 2019. 

Vuoren mukaan hyvässä EU-yhteistyössä vienti- ja tuontitavaroiden liikkuvuus on pystytty turvaamaan EU:n sisämarkkinoilla ja kolmansien maiden, kuten USA:n, Venäjän ja Kiinankin kanssa, vaikka ihmisten liikkuvuutta on kovilla toimilla rajoitettu.

Ongelmia viennille ja tuonnille ovat aiheuttaneet vähentyneet lentorahti- ja merirahtireitit Euroopassa ja laajemminkin sekä yhä aika ajoin vaivaava konttipula ja kasvavat rahtikulut.  

Viennin kasvu kaipaa jo lento- ja meriliikenteen palautumista ja avainhenkilöiden matkustamista  

Vuori arvioi, että kansainvälisessä kaupassa yritysedustajien matkustaminen tulee lähiaikoina virkistymään. Tuoreimpana esimerkkinä Suomesta Venäjälle palautuvat lentoyhteydet.  

– Suomessa olisi syytä pohtia, kuinka talouden sekä viennin ja tuonnin kannalta tärkeiden avainhenkilöiden matkustaminen voitaisiin toteuttaa turvallisesti ja järkevästi mahdollisimman pian. Nopea rokottaminen on avainkysymys, mutta myös järkevät ja oikeinmitoitetut matkustamisrajoitukset, Vuori sanoo.  

Vuoren mukaan Suomen lento- ja meriliikenne ei palaudu, jos ihmiset eivät pysty työnsä puolesta matkustamaan nykyistä sujuvammin ja laajemmin. 

– Koronakriisi on opettanut yrityksiä hoitamaan paljon asioita virtuaalisesti, mutta kaikki ei onnistu kansainvälisessä kaupassa, investoinneissa ja projekteissa etätyönä. Suomi ei saa tässäkään suhteessa jäädä takamatkalle muiden maiden avatessa talouttaan jo vauhdilla, Vuori sanoo. 

Lue myös:

    Uusimmat