Korona hyydytti maakuntien lentokentät, tilanne aiheuttaa pahoja pulmia yrityksille ja terveydenhuollossa – pelastajaksi esitetään 20 miljoonan euron vakuutta

Idea on kopioitu Ruotsista, jossa lentoliikenteen tukeminen on ollut Suomea yleisempää jo ennen koronaa. Suomessa vakuusjärjestelystä haetaan apua maakuntien ja niiden yritysten akuuttiin hätään.

– Kysymys on ylimenokaudesta, jonka jälkeen tavoitteena on päästä taas normaaliin kaupalliseen liikenteeseen, huomauttaa Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Risto Poutiainen.

Jatkolennot olennaisia

Ruotsissa koronaan keskeytynyt lentoliikenne saatiin käyntiin lähes vastaavalla mallilla jo huhtikuussa. Maakunnat ja niiden keskuskaupungit sekä alueelliset kauppakamarit ovat neuvotelleet useiden operaattoreiden kanssa.

Lue myös: Matkustusrajoituksiin jätetty testaussääntö masensi elinkeinoelämän: "Käytännössä tuhoaa koko talvikauden ryhmämatkailun"

Halutuin operaattori Suomessa olisi kuitenkin Finnair.

– Olemme neuvotelleet säännöllisesti Finnairin kanssa, mutta ilman lupauksia tai tarkempia tietoja liikenteen jatkumisesta. Finnair on maakuntien elinkeinoelämälle kuitenkin ykkösvaihtoehto, koska Finnairin lennot turvaavat parhaiten sujuvat jatkoyhteydet Helsingistä Eurooppaan.

Poutiainen arvioi, että 50-70 prosenttia maakuntien lentomatkustajista jatkaa seuraavilla lennoilla Helsingistä eteenpäin.

”Sietämisen koeaika ummessa”

Maakuntien yritykset ovat olleet pahassa lirissä maaliskuusta alkaen. Liiketoiminta on kärsinyt lentojen peruuntumisesta. Erityisen vaikeaa on ollut maakuntien vientiyrityksillä.

– Kauppa on kärsinyt. Meidän turvallisuusalalla luottamus on ensiarvoisen tärkeä asia ja siihen tarvitaan kasvokkain tapaamista. Nyt se on jouduttu korvaamaan etäyhteyksillä ja muilla digitaalisilla ratkaisuilla, harmittelee Joensuussa toimivan Abloy Oy:n toimitusjohtaja Jari Toivanen.

Myös asiakkaat ovat Toivasen mukaan joutuneet opettelemaan uusia asioita.

– Ulkomaan matkustaminen on ihan radikaalisti, lähes tulkoon kokonaan loppunut muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämän sietämisessä koeaika on loppunut.

Maakunnista on jo kiirinyt huolestuttavia tietoja, että uudet rekrytoinnit on kaiken varalta tehty pääkaupunkiseudulle, vaikka alun perin sijoituspaikaksi oli suunniteltu maakuntakeskusta.

– Lentoyhteyksien puuttuminen heikentää merkittävästi maakuntien vetovoimaa, Toivanen arvioi.

Tilanne on erityisen vaikea vientiteollisuudessa mutta myös sellaisilla yrityksillä, joiden liiketoiminta vaatii lentomatkustamista Helsinkiin ja takaisin. Nopeiden yhteyksien puute aiheuttaa myös riskejä terveydenhuoltoon, potilasturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.

Vakuusmallia ei kommentoida

Kesäkuussa hyväksytyssä valtion neljännessä lisätalousarviossa hallitus lupaili kotimaan lentoyhteyksien turvaamista Joensuuhun, Kajaaniin, Jyväskylään, Kokkola-Pietarsaareen ja Kemiin.

– Nyt olisi niiden päätösten realisoinnin aika. Tämä vakuusesitys on tehty sekä hallituksen budjettiriiheen että lisätalousarvioita varten, Poutiainen tarkentaa.

Vakuusesityksen tehneet kertovat jo varmistaneensa Traficomilta, että lennot maakuntakentiltä on mahdollista käynnistää nopeasti.

Budjettiriihen vuoksi vastuuministerit eivät ehtineet maanantaina kommentoimaan vakuusmallin toteuttamismahdollisuuksia, ei myöskään Finnair.

Yhtiö ilmoitti MTV uutisille, että se päättää lokakuun alussa maakuntakenttien lentojen tulevaisuudesta. Todennäköisesti puhtaan kaupallisen version lisäksi myös vakuusmalli on silloin harkittavana.