Eduskunta palauttaisi kaikki Suomen sisäiset lentoyhteydet sen jälkeen, kun matkustajaliikenne elpyy. Näin linjataan tänään illalla hyväksytyssä vuoden kolmannessa lisätalousarviossa.
Lisäbudjetissa muun muassa lisätään Finnairin pääomitusjärjestelyjä 700 miljoonalla eurolla.
Finnair on aiemmin päättänyt, ettei yhtiö lennä Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan tulevan kesän aikana.
Eduskunnassa maakuntalentojen vähintään väliaikainen karsiminen ja Finnairin pääomitusjärjestelyt aiheuttivat raivoisan keskustelun.
Kokoomus esitti, että maakuntayhteyksiä tarjottaisiin jo korona-aikana ostopalveluna. Aiemmin päivällä valtiovarainvaliokunta oli linjannut, että pidetään ” tärkeänä, että koronaepidemian vuoksi väliaikaisesti lakkautetut lentoyhteydet palautetaan lentomatkustamisen alkaessa elpyä”.
– Arvon keskusta, oletteko valmiita turvaamaan lennot? Oletteko te valmiita jopa ostopalveluin varmistamaan maakuntalentokenttien vuorot koronakriisin aikana syksystä eteenpäin, kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) kysyi.
– Kysyntää ei synny, kun nyt odotetaan tumput suorana. Hoidetaan tilanne ostopalvelusopimuksilla, kansanedustaja Pia Kauma lisäsi.
Hallituspuolueiden riveistä kokoomuksen esitystä kuvailtiin muun muassa adjektiiveilla väsynyt, järjetön ja toteuttamiskelvoton. Lentoyhteyksien kilpailuttamisen arveltiin vievän pitkään ja olevan EU:n sääntöjen kannalta ongelmallisia. Lisäksi kokoomuksen esityksen hintalapun perään kyseltiin useasti.
–Jos lähdetään ostoliikenteeseen, yhteydet pitää kilpailuttaa. Silloin lennot voivat mennä muillekin kuin Finnairille. Haluatteko lentoyhteydet muille kuin sinivalkoisille siiville. Kokoomuksen esitys on toteuttamiskelvoton, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoi.Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela muistutti siitä, että tyhjien lentokoneiden lennättäminen ei ole kenenkään kannalta hyvä asia.
– Arvioidaan, milloin on realistista saada matkustajia ja sitten palautetaan yhteydet. Tyhjien lentokoneiden lennättäminen ei auta ilmastonmuutokseen eikä auta yhtään ketään, Suomela puhui.
Kokoomuksen mukaan hallituspuolueiden kannat olivat selittelyä.
– Seli seli, konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) kuittasi kritiikin.
Zyskowicz ei uskonut sitä, että nyt tehtäisiin tarpeeksi jämerää päätöstä lentoyhteyksien palauttamisesta.
– Noin 40 vuoden kokemuksella voin sanoa, että tämä on liirum laarum -teksti, joka ei sido hallitusta. Ei sitoisi myöskään kokoomuksen esitys, mutta se loisi hallitukselle enemmän painetta toimia, Zyskowicz sanoi.
Kokoomuksen esitys hävisi äänestyksessä.
Keskustelu maakuntalennoista toi eduskuntaan tuulahduksen perinteistä hallitus-oppositio-asetelmaa. Niin opposition kuin hallituksen puheenvuoroissa korostettiin sitä, että maakuntien lentoyhteydet ovat tärkeitä matkailun ja elinkeinoelämän näkökulmista.
Oma näkökohtansa on myös se, kuinka suuri valta valtiolla voi olla pörssiyhtiöön, kuten Finnairin, toimintaan, vaikka valtio omistaa osan yhtiöstä.
Muutakin kritiikkiä tuli
Myös oppositiopuolueet Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit kritisoi lisätalousarviota.
Nämä puolueet kauhistelivat Suomen kasvavia takausvastuita EU:n eri rahastoissa, joita vahvistetaan koronakriisin takia.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) vastasi Perussuomalaisten arvosteluun sillä, ettei rahaa olla nyt varsinaisesti jakamassa muualle.
– Takauksella ja rahan jakamisella on iso ero. Todennäköisyys takausvastuun laukeamiselle on prosentin tai promillen luokkaa, Koskinen sanoi.
Ravintoloille 171 miljoonaa
Ravintoloiden koronatukea myönnetään lisätalousarviossa 171 miljoonaa. Summa kasvoi eduskuntakäsittelyn aikana 48 miljoonalla eurolla.
Hyvitystä saisivat ne yritykset, joiden huhtikuun 2020 myynti oli pienempi kuin edeltävän tammi-helmikuun tai vuoden 2019 huhti-toukokuun keskimyynti.
Lisäksi ravitsemistoimialan vuokratyö tulee tuen piiriin.
Myös koronaviruksen jäljityssovelluksen hankintaan myönnetään kuusi miljoonaa euroa ja koronavirusrokotteen tutkimushankkeeseen kymmenen miljoonaa euroa.
Rahat hankitaan velkaa ottamalla.