Konventti ei päässyt vieläkään sopuun

Konventin puheenjohtajisto jätti tänään laajan ehdotuksen perustuslaillisesta sopimuksesta, mutta instituutioiden osalta tilanne on ennallaan.

Suomen hallituksen konventtiedustajan Teija Tiilikaisen mukaan puheenjohtajistolla ei ollut edellytyksiä kompromissiin. Tiilikainen piti tätä odotettuna. - Olisi ollut vaikea nähdä, että kompromissi olisi luontevasti syntynyt viikonlopun aikana. Mielipiteet ovat jakautuneet kaikessa oleellisessa, Tiilikainen sanoi tänään.

EU:n valtarakenteita kuten presidenttiä ja ulkoministeriä koskevan kohdat noudattavatkin vanhaa huhtikuun versiota. Puheenjohtaja Valery Giscard d'Estaingin tavoite on löytää kompromissi ehdotuksesta, jonka 105-jäseninen konventti tai ainakin sen enemmistö voisi hyväksyä. Kello kuitenkin tikittää, sillä aikaa on vain juhannuksen Thessalonikin EU-huippukokoukseen. - Näkemyserot ovat yhä suuria, EU-komission tiedottaja Stefaan De Rynck vahvisti.

Tiilikaisen mukaan tällä viikolla ei keskustella instituutioista. Se tarkoittaa sitä, että lopulliset ratkaisut jäävät kesäkuun täysistuntoihin. - Silloin rakennetaan kompromissia instituutioista ja puolustuksesta, hän totesi.

Eduskunnan konventtiedustajan Jari Vilenin (kok.) mukaan tilanne osoittaa, miten suuret ristiriidat toimielimistä vallitsee: - Konventin puheenjohtajan (Giscardin) olisi hyvin tarkkaan analysoitava, miten on mahdollista saavuttaa esitys, joka voisi saada mahdollisimman suuren joukon tuen, Vilen sanoo.

Tiilikainen: Konventti saavuttanut jo paljon

Teija Tiilikainen

Moni asiantuntija ja poliitikko katsoo, että konventin työ on epäonnistunut, jos se ei saa koottua yhtä, yhtenäistä esitystä vallanjaosta. Suomen hallitusta konventissa edustava Teija Tiilikainen ajattelee päinvastoin. Hän korostaa, että konventti on jo nyt saanut paljon tärkeää työtä tehtyä.

Tiilikainen uskoo, että kansalaisten on tulevaisuudessa paljon helpompaa ymmärtää, mistä EU:ssa on kysymys. Konventti on pitkälti päätynyt sopuun esimerkiksi siitä, miten lainlaatimista voitaisiin yksinkertaistaa ja sopimustekstejä selventää.

-Olemme luonnostelleet EU:lle tällaisen perustuslaillisen sopimuksen, joka kiteyttää kansalaistakin varten kaikki keskeiset asiat: arvot, tavoitteet, vallankäytön, rahoituksen jne.. Eli kyllä tässä on jo paljon, Tiilikainen sanoo.

Tiilikaisen mielestä ei ole lainkaan huono asia, jos vallanjaosta ei lopulta synny konventissa yhtä kantaa.

- Konventille annettiin tehtäväksi valmistella ja päätyä lopputulokseen - joko konsensuslopputulokseen tai ehdottaa vaihtoehtoja varsinaiselle päätöksentekijälle eli HVK:lle.

Suomalaisten kannalta olisi itse asiassa parempi, jos konventtilta lähtisi hallitusten neuvottelupöytään lista vaihtoehtoja eikä yksi kanta, joka todennäköisesti olisi pitkälti konvenytin puheenjohtaja Valery Giscardin d Estaingin käsialaa ja suurten maiden mieleinen.

Sopimusluonnos pitää sisällään myös Suomen karsastaman mahdollisuuden siitä, että pieni joukko maita voisi syventää puolusytusyhteistyötä.

-Tämä suljettu ydin tarkoittaisi sitä, että siinä annetaan perustajajäsenille enemmän valtaa määritellä yhteistyön sisältö ja sisäänpääsykriteerit kuin mitä Suomi toivoo, Tiilikainen sanoo.

Tämä ryhmä voisi esimerkiksi sopia yhteisistä asehankinnoista.

Halukkaat maat voisivat myös sopia keskinäisten turvatakuiden antamisesta - mutta tuo ryhmä on tarkoitus pitää avoimena. Eli halukkat voisivat liittyä siihen myöhemminin.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 26.05.2003).

(Seitsemän uutiset 26.05.2003).

Professori Esko Antolan mukaan sopimusluonnos ei huomioi tarpeeksi laajentumisen tuomia haasteita EU:lle. -Pahoi pelkään, että vuonna 2008 me taas istumme keskustelemassa hallitusten välisen konferenssin alkamisesta, hän sanoo.
(Huomenta Suomi 27.05.2003)