"Häpeätahra, painajainen, amerikkalaisen unelman hautajaiset." Siinä sanoja, jotka tulivat mieleen, kun seurasin Trumpin äärikannattajien tunkeutumista Capitolin eli Yhdysvaltain kongressitalon käytäville. Mutta kyseessä ei ole vain Trumpin kauden häpeällinen loppu. Kyseessä on myös Yhdysvaltain vuosisadan loppu, kirjoittaa Risto E. J. Penttilä.
Poliittiset vuosisadat eivät koskaan ala kalenterivuosien vaihtuessa. 1800-luku alkoi Napoleonin sodista, 1900-luku ensimmäisestä maailmansodasta. Mistä 2000-luku alkoi? Alkoiko se syyskuun 11. päivän terrorismi-iskuista? Vuoden 2008 finanssikriisistä? Vai alkoiko se vasta nyt?
Viime vuosisata näki kolme suurta taistelua maailman herruudesta. Ne olivat ensimmäinen maailmansota, toinen maailmansota ja kylmä sota. Näistä kaikista Yhdysvallat selvisi voittajana. Siksi mennyttä vuosisataa kutsuttiin Amerikan vuosisadaksi.
Lue myös: Suomalaisasiantuntija: Viime yön seuraukset voivat olla valtavat Trumpille – "Jatkaa haavoitetun eläimen epätoivoista viimeistä tanssia"
Tämä vuosisata on vasta alussa. Silti olemme nähneet jo saman määrän taisteluja maailman herruudesta. Tällä kertaa ne eivät onneksi ole ottaneet sodan muotoa. Ensin oli 9/11 ja sitä seurannut terrorismin vastainen sota. Siinä vastakkain oli länsimainen kulttuuri ja sotaisa versio islamilaisesta fundamentalismista. Sitten tuli finanssikriisi. Siinä vastakkain oli finanssimarkkinat ja sääntely. Sitten tuli pandemia, jossa vastakkain oli virus ja järjestäytynyt yhteiskunta. Näistä kaikista Yhdysvallat selviytyi huonosti.
Paljon paremmin ei selviytynyt Euroopan unionikaan. Terrorismin vastainen sota löi kiilan uusien ja vanhojen jäsenvaltioiden välille. Finanssikriisi sai eteläiset ja pohjoiset jäsenvaltiot tukkanuottasille. Kiista oikeusvaltioperiaatteesta, joka huipentui pandemian aikana, loi kuilun läntisten ja itäisten jäsenvaltioiden välille. Enää harva puhuu siitä, että tämä vuosisata kuuluisi Euroopalle.
Lue myös: Murskattu Trump lopetti hiljaiselonsa: Näin hän kommentoi Bidenin voiton virallistamista – "Tämä on vasta taistelun alku"
Kiinalla sen sijaan menee hyvin. Se onnistui pysymään sivussa terrorismin vastaisesta sodasta. Se selvisi finanssikriisistä paremmin kuin yksikään länsimaa. Vaikka Covid-19 lähti leviämään Kiinasta, se on onnistunut kääntämään pandemian voitoksi. Kiina on ainoa merkittävä kansantalous, jonka kasvu alkoi viime vuonna plussalla. Sen BKT kasvoi noin kaksi prosenttia.
Presidentti Xin alkuperäinen tavoite oli tehdä Kiinasta maailman johtava taloudellinen ja poliittinen mahti vuoteen 2050 mennessä. Nyt aikataulua on kiristetty. Uusi tavoite on vuodessa 2035. Marraskuussa Kiina ja 15 muuta Aasian ja Tyynenmeren alueen maata allekirjoitti RCEP-vapaakauppasopimuksen. Kyseessä on maailman suurin yhteisiin sääntöihin perustuva kauppa-alue. Yhdysvallat ei ole mukana. Kauppa-alueen syntyminen on yksi syy ennustuksiin, jonka mukaan Kiinan talous ohittaa Yhdysvaltain talouden jo tämän vuosikymmenen lopulla.
No, paljon voi tapahtua. Tulevaisuus ei ole kiveen hakattua. Voihan olla, että Yhdysvallat, Eurooppa ja muut demokratiat löytävät yhteisen sävelen. Voihan olla, että Kiinan keskusvalta kompastuu vallan keskittämiseen. Mutta juuri nyt Yhdysvaltain tilanne näyttää synkältä.
Vapauden ja demokratian ystävät surevat. Yhdysvaltain viholliset iloitsevat.
3:18