Eurooppa on menettänyt osaamisensa ja motivaationsa, tutkija sanoo.
Puolustusliitto Natoon nojautuva länsi tuntemassamme muodossa on historiaa, toteaa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes.
– Nato ja länsi ovat mennyttä, Moshes summaa.
– Nähdäkseni Natosta tulee paljon heikompi, pikemminkin poliittinen kuin sotilaallinen järjestö. Jollei Yhdysvallat sitten muuta näkökantojaan, hän jatkaa.
Euroopalle Moshes povaa vaikeita aikoja. Moshes on erikoistunut lännen ja idän välisiin suhteisiin sekä Ukrainan ja Valko-Venäjän ulko- ja sisäpolitiikkaan.
– Eurooppa lannistuu entisestään. Euroopalla on ollut käytössään niin sanottua "rauhanosinkoa", mutta se on tuhlattu. Talous on pysähtynyt, Moshes arvioi.
"Rauhanosinko" oli käsitteenä 1990-luvun alussa Yhdysvaltojen presidentin George H. W. Bushin ja Britannian pääministerin Margaret Thatcherin suosiossa. Sitä käytettiin kuvaamaan, kuinka puolustusmenojen leikkaaminen parantaa taloutta.
Tällä hetkellä Eurooppa on vaikeassa tilanteessa sekä poliittisesti että taloudellisesti. Saksaa on jälleen alettu kuvata "Euroopan sairaaksi mieheksi" ja Ranska on sisäpoliittisesti tuuliajolla.
Yhdysvaltojen vyöryttäessä vaatimuksia ja uhkauksia Euroopan Nato-maille ja Ukrainalle, tuntuvat EU-johtajat olevan toistuvasti vähintään pari askelta jäljessä.
Lue myös: USA vaihtoi puolta ja on nyt Putinin liittolainen? Näin tutkijat arvioivat rajuja väitteitä
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes joulukuussa 2022.Lehtikuva
Kaksi vaihtoehtoa
Euroopalla on kaksi vaihtoehtoa, Moshes sanoo.
Ensimmäinen on, että Eurooppa perustaa omat asevoimansa. Näin sen turvallisuus ei nojaa nykyisissä määrin Yhdysvaltojen läsnäoloon.
Viime viikolla Yhdysvaltojen puolustusministeri Pete Hegseth sanoitti Münchenin turvallisuuskonferenssissa sen, mitä maan presidentti Donald Trump on viestittänyt jo pitkään: Euroopan on otettava enemmän vastuuta Euroopan puolustamisesta.
Yhdysvallat vaatii, että Euroopan Nato-maat nostavat puolustusmenonsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan. Tällä hetkellä monet eivät yllä edes kahteen prosenttiin.
Kun tähän lisätään Yhdysvaltojen ja Venäjän äskettäin käymät keskustelut, ovat sekä asiantuntijat että poliitikot Atlantin molemmin puolin alkaneet pohtia, onko maailmanjärjestys muuttumassa.
Moshes ei usko, että Euroopasta on jälleenrakentamaan armeijoitaan, jotka pitkälti ajettiin alas Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.
Esimerkiksi eurooppalaiset jättiläiset Saksa ja Ranska ovat luopuneet pakollisista asepalveluksistaan.
Lue myös: Kommentti: Trump sylki Zelenskyin kasvoille kuin Putin – ja paljasti tärkeimmän Venäjä-tapaamisesta
Laajan varusmiespalveluksen ehdottaminen johtaisi monissa maissa mielenosoituksiin ja tekisi poliitikoista epäsuosittuja, Moshes sanoo.
– Suomen ja muutaman muun valtion varusmiespalvelukset ovat Euroopassa poikkeuksia. Eurooppa on menettänyt osaamisensa ja motivaationsa, Moshes sanoo.
– Kyse ei ole rahasta, vaan siitä, miten sitä käytetään, hän jatkaa.
Esimerkiksi europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok.) suhtautuu kielteisesti eurooppalaisen armeijan perustamiseen. Hänestä se olisi resurssien tuhlausta.
Euroarmeija on jo olemassa, Toveri perustelee. Se on Euroopan Nato-maiden kansalliset armeijat, joilla on puolustusliiton myötä suunnitelma siitä, miten Eurooppaa aseilla puolustetaan.
Lue myös: Pekka Toveri löi numerot tiskiin: Tämä on Euroopan tilanne, jos USA lähtee
Juttu jatkuu videon jälkeen.
8:37
"Annetaan periksi putineille"
Moshesin mukaan toinen Euroopan vaihtoehto on "käytännössä luovuttaa".
– Ja ryhdytään tekemään rahaa Venäjällä ja palataan halvan kaasun aikaan.
Moshes pahoittelee pessimismiään, mutta toteaa olevansa historiantutkija, joka tarkastelee asioita pitkällä aikajänteellä.
– Tämä ei olisi ensimmäinen kerta historiassa, kun voimatekijästä tulee heikko.
Euroopassa on tapahtunut mullistuksia ennenkin, Moshes toteaa.
Hän listaa 1800-luvun alun Napoleonin sodat, 1850-luvun Krimin sodan, Turkin tappiot vuosien 1877 ja 1913 välillä sekä 1900-luvun maailmansodat.
Suuret rakenteelliset muutokset Euroopan turvallisuusjärjestelmässä ovat tapahtuneet suurien sotien jälkeen, Moshes sanoo. Venäjän ja Ukrainan välinen sota on suurin sota Euroopassa sitten toisen maailmansodan.
– Jos Napoleonin häviämisen jälkeen Euroopan johtajat olisivat kokoontuneet ja pitäneet yhä saman järjestelmän, olisi sitä pidetty typeränä, Moshes sanoo.
– Meillä on nyt käytössä 80 vuotta vanha järjestelmä. Kuvittele, että vuoden 1895 Eurooppa olisi käyttänyt turvallisuus- ja diplomatiarakenteita, jotka otettiin käyttöön vuonna 1815 Viennan konferenssissa.
Kenties kuuluisimmassa Napoleonia kuvaavassa taulussa Ranskan johtajan sanotaan ylittävän Alppeja.All Over Press
Lännen harhakuvitelma
Eurooppalaista ajattelua ja päätöksentekoa hankaloittaa aikajänneharha, Moshes sanoo. Liian usein eletään kuin maailma olisi alkanut vuonna 1945 toisen maailmansodan päätyttyä.
Tuolloin Euroopan turvallisuusjärjestys mullistui. Eurooppalaiset imperiumit joko hävisivät sodan tai hajosivat lopullisesti pian sen jälkeen.
Läntinen Eurooppa asettui Yhdysvaltojen suojelukseen, kun taas Neuvostoliitto miehitti itäisen Euroopan.
Kahtia jaetun Eurooppa muuttui uudelleen Neuvostoliiton hajotessa 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Länsi katsoi luomansa maailmanjärjestyksen voittaneen.
– Kuvittelemme, että voimme ikuisesti pitää mukavan läntisen maailman, jossa meitä johtavat niin sanotut hyvät ihmiset, Moshes sanoo.
Lue myös: Kommentti: USA on ennenkin hylännyt sotivan liittolaisensa – kohtalot eivät Ukrainaa lohduta
Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin, Yhdysvaltojen presidentti Franklin D. Roosevelt ja Britannian pääministeri Winston Churchill isolta osin määrittivät toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan järjestyksen. Kuva vuodelta 1943.public domain sourced / access rights from Niday Picture Library / Alamy Stock Photo