Olympiataitoluistelu on rakkauden ja ilon juhlaa, joka rauhoittaa mieltä kaiken nykymaailman negatiivisuuden keskellä, kirjoittaa MTV Urheilun toimittaja Tomi Haapaniemi Milanosta.
Lähdimme Tulosruudun kuvaajan kanssa Leijonien harjoituksiin tiistaina aamulla aikaisin. "Kohuhalli" Santagiulia Arenan viereisessä pikaisesti kasaan pykätyssä harjoitushallissa laidat paukkuivat. Niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten toimittajien aiheuttama hälinä oli sitä tuttua urheilutoimittajan arkea.
Haastatteluiden jälkeen kävimme vielä kuvaamassa Tulosruutua varten tarvittavat materiaalit ja editoimme illan insertin hotellilla. Uni alkoi jo painaa silmäluomia kiinni, mutta päätin silti lähteä nauttimaan viiden renkaan kisoista omaksi ilokseni.
Matka metrolla Milanon läpi hotellilta taitoluistelupyhättöön vei yli tunnin. Rankkasade yllätti vielä kaiken lisäksi ja kasteli vaatteeni ennen kuin pääsin areenalle sisään. Olin myöhässä taitoluistelun miesten lyhytohjelman alusta ja menin suoraan katsomoon. Yhtäkkiä mieleni valtasi rauha ja ihanan lämmin tunnelma.
Maailman parhaat taitoluistelijat taituroivat toinen toisensa perään upeita ohjelmia. Yleisö hurrasi kaikille, kannusti kaikkia ja loi uskoa urheilijoihin, jotka kaatuivat hypyissään. Suosituimmille tähdille heitettiin yleisöstä pehmoleluja, jotka nuoret taitoluistelijavapaaehtoiset kävivät innoissaan keräämässä jäältä talteen. Ei jäällä toki mitään legendaarisen Yuzuru Hanyun kaltaista pehmoleluvuorta nähty kertaakaan.