Vaarana on, että yhdistetty nähdään viimeistä kertaa olympialaisissa.
Mäkihypystä ja maastohiihdosta muodostuva yhdistetty on Milano-Cortinan talviolympialaisten ainoa laji, jossa kilpailevat vain miesurheilijat.
Lue myös: Suomalainen huippunimi tunnustaa: Nämä ovat jäämässä viimeisiksi olympialaisikseni
Maailmancupissa naiset ovat mitelleet yhdistetyssä vuodesta 2020 alkaen, ja ensimmäisen kerran he vetivät MM-kisoissa yhdistettyä vuonna 2021. Näihinkään olympialaisiin naisia ei yhdistetyssä kuitenkaan päästetty. Kansainvälinen olympiakomitea KOK teki ratkaisun vuonna 2022: laji katsottiin naisten osalta liian pieneksi viiden renkaan kisoihin.
Suomen yhdistetyn pitkäaikaiset mieshuiput, 30-vuotiaat Ilkka Herola ja Eero Hirvonen ovat olleet mielimurteissaan.
– On harmittanut siitä asti, kun se päätös tehtiin. Sen jälkeen on ollut selvää, että prioriteettilistallamme on tosi korkealla, että saadaan Suomessa ja ylipäätään kansainvälisesti kehitettyä naisten kilpailun tasoa, Herola kertoo Val di Fiemmessä.
– Se on tietenkin meidän lajimme kannalta ja etenkin naisten kannalta, jos ajatellaan juuri tätä hetkeä, tosi valitettava tilanne. Sillä ei ole pelkästään heidän vaan myös meidän miesten osalta dramaattisia vaikutuksia, Hirvonen puolestaan sanoo.
Jos naisia ei päästetä yhdistetyssä olympialaisiin seuraaviin kisoihin 2030, miehetkään eivät lajissa enää olympialaisissa kilpaile. Se olisi ylipäänsä raskas isku lajille, joka on kuulunut ensimmäisistä talviolympialaisista 1924 lähtien olympiaohjelmaan.
KOK:lta odotetaan ratkaisua asiassa kesäkuuksi.
Taso korkealle
1:47
Kansainvälisen hiihto- ja lumilautailuliitto FISin satsauksista yhdistetyn eteen Hirvosella ei ole moitittavaa.
– FISillä on ollut iso panostus siihen, että yhdistetty säilyy olympiaohjelmassa, näkyvyydet ovat tarpeeksi isoja, kaikki natsaa, laji voi hyvin ja tulevaisuus on turvattu jatkossakin.
On Suomen miehillekin valtaisan tärkeää, että laji menee naisten osalta eteenpäin.
– Kaikin puolin yritetään olla siinä tukena. Meidän joukkueemme kohdalla se tarkoittaa sitä, että naiset ovat olleet käytännössä osa meidän maajoukkueemme toimintaa viimeiset kolme vuotta. Siinä on päästy yhdessä touhuamaan, ja on ollut kyllä todella hienoa nähdä, miten se homma on kehittynyt, Herola palastelee.
– Siitä voi ainakin minun mielestäni Suomen joukkue olla tosi ylpeä. On saatu nostettua naisten taso todella korkealle, ja siellä he kilpailevat mäkihypyssä, kun eivät pääse pikkusuksella vielä vetämään.
Lue myös: Suomen nuoren tähden päälaji giljotiinissa – olympiadebyytti eri reittiä: "Nyt on kriittisiä hetkiä"
Herola viittaa hienosti yhdistetyssä menestyneisiin nuoriin naisiin Heta Hirvoseen, 17, ja Minja Korhoseen, 18, jotka debytoivat nyt olympialaisissa mäkihypyssä erinomaisina mäkinaisina.
Kovaa arvostusta
Herola nostaa Hirvoselle ja Korhoselle hattua "todella korkealle".
– On todella kova temppu. Ymmärrän, että heilläkin oli varmaan jonkinnäköinen Jaakobin paini, lähtevätkö tuohon projektiin vai eivät. Arvostan todella paljon ensimmäisen askeleen ottamista, että sitä lähdettiin tavoittelemaan. Siinä joutui kuitenkin varmasti jonkinnäköisiä kompromisseja tekemään monenkin asian suhteen.
– Tuli aika paljon reissua alkukauteen, ja Heta kävi vielä ansiokkaasti (tammikuussa) Kiinassa asti sitä varten, että neljäs paikka naisille on varma. He ovat olleet sillä tavalla mahdollistamassa myös isompaa joukkuetta tänne naisten mäkihyppyyn.
Herola alleviivaa Hirvosen ja Korhosen osoittaneen, että heillä on hyvinkin kova potentiaali myös mäkihypyssä.
– He ovat sielläkin nuoria urheilijoita, ja potentiaalia kehittyäkin on vielä tuosta. En epäile yhtään, etteivätkö he tuossa hiihdon ohellakin voi paljon kehittää sitä hyppäämistä. Olen ehkä jossain määrin kateellinen, että he voivat harrastaa tämmöistä lajinvaihtoa tässä, hän sanoo rempseästi hymyillen.
Eero Hirvonen, joka ei samasta sukunimestä huolimatta ole Hetalle sukua, suitsuttaa myös naisten ponnistelua.
– Pitää olla nuorista lajitovereista ylpeä. Hienoa duunia tekevät. Minun mielestäni siinä on myös yksi aika hieno osoitus siitä, miten kovia urheilijoita meillä myös naisten yhdistetyssä on, jos pystyy tuolla tasolla suoriutumaan erikoismäen puolella. Puhutaan kovan tason ammattilaisista.
Argumentit
Herola, joka on ottanut sosiaalisessakin mediassa naisten yhdistetyn puolesta voimakkaasti kantaa, vyöryttää jykeviä argumentteja, miksi naisetkin ansaitsevat päästä yhdistetyssä olympialaisiin.
– Perinteikäs, erittäin haastava laji. Mielenkiintoinen ja jännittävä. Kestävän kehityksen osalta käytetään samoja suorituspaikkoja kuin muutkin käyttävät. Ei lisätä kuormaa.
– Viimeisenä vielä se, että minun mielestäni tässä tarinassa, kun se toteutetaan oikein, on jotakin aika hienoa myös jälkeenpäin katsottuna: viimeinenkin mohikaani saadaan tasa-arvoistettua. Asioita kun tehdään nopeasti, se voi tapahtua hyvin nopeassakin aikataulussa.
– Toivoisin, että meistä voisi tulla ei missään nimessä varoittava esimerkki, vaan päinvastoin: saadaan tehtyä kehitys niin nopeasti, että sitä voidaan käyttää malliesimerkkinä siitä, miten naiset saadaan nostettua mukaan hommaan.
Hirvosellakin on vahva kantansa.
– Meillä on perinteinen laji, joka on aina ollut ja minun mielestäni kuuluu aina olemaan urheilullisesti talviolympialaisissa. Siihen kuuluvat nykyään miehet ja naiset, joiden pitäisi siellä olla. Haluaisin nähdä tämän myös tulevaisuudessa.