Ensi viikolla noin 373 miljoonaa eurooppalaista pääsee äänestämään EU-parlamenttiin omat edustajansa. Ennakkoäänestys alkaa tänään, eli voit käyttää ääntäsi jo nyt, kirjoittaa Åbo Akademin valtio-opin professori ja MTV:n vaaliasiantuntija Kimmo Grönlund.
Vaaleja on sanottu maailman toiseksi suurimmiksi demokraattisiksi vaaleiksi Intian parlamenttivaalien jälkeen. Näin onkin äänioikeutettujen määrällä mitaten, vaikka oikeastaan vaaleja on 27, sillä ne käydään jokaisen maan omien sääntöjen mukaisesti ja vieläpä eri päivinä.
Kiinnostus EU-vaaleja kohtaan on ollut laimeaa, eikä tämäkään vuosi ennakoi valtavaa ryntäystä uurnille. Vuoden 2019 EU-vaaleissa vähän yli 50 prosenttia kaikista äänioikeutetuista äänesti Euroopassa, Suomessa kotimaan äänestysprosentti oli 42,7.
”Suomi on Euroopan unionin jäsen”, lukee perustuslain 1. pykälässä. EU-jäsenyys on Suomen valtiosäännön perusta, siinä missä tasavaltalaisuuskin. Vaikka olemme maantieteellisesti Euroopan periferiaa, olemme kulttuurisesti ja poliittisesti Euroopan ytimessä.
Hyvä niin.
Venäjä on jälleen kerran osoittanut, että sen naapurina ei ole hyvä olla yksin. Nato-jäsenyyden myötä myös EU:ta kohtaan aiemmin esiintynyt arvostelu Suomessa on vähentynyt. Mikään eduskuntapuolue ei enää vaadi EU-eroa. Traagisella hyökkäyssodalla on myös hyviä sivuvaikutuksia.
Suomalaiset luottavat Euroopan unioniin. Kuukausi sitten kerätyssä Eurobarometrissä 62 prosenttia ilmoittaa luottavansa EU:hun, kun keskiarvo EU-maiden kansalaisten keskuudessa on vain 49 %. Itse asiassa EU ja eduskunta saavat n. saman luottamuksen suomalaisilta, Orpon hallitukseen sanoo luottavansa vain 43 prosenttia.
Suomalaiset rakastavat yhteisvaluutta euroa, marraskuussa 2023 tehdyn Eurobarometrin mukaan 85 prosenttia suomalaisista sanoo euron olevan hyvä asia Suomelle. Euro, Euroopan sisämarkkinat ja vapaa liikkuvuus ovat EU-yhteistyön helmiä ja näkyvät ihmisten jokapäiväisessä elämässä.
Mistä äänestetään?
Suomalaisten mukaan EU:n tärkeimmät asiat seuraavan viiden vuoden aikana ovat 1) turvallisuus ja puolustus, 2) ilmasto ja ympäristö sekä 3) talous (kilpailukyky ja julkinen velka). Suomalaiset painottavat muita eurooppalaisia enemmän näitä kaikkia.
Esimerkiksi maahanmuutto ei nouse suomalaisten mielissä kovinkaan tärkeäksi asiaksi, toisin kuin Keski-Euroopassa. Saksalaisten mielestä maahanmuutto on ilmastonmuutoksen kanssa turvallisuuden ja puolustuksen jälkeen tärkein asia, johon EU:n tulisi vaikuttaa.
Turvallisuuden ja puolustuksen suhteen suomalaiset puolueet ovat suhteellisen samanmielisiä, ilmasto- ja ympäristöpolitiikan suhteen on paljon eroja. Talous on noussut Suomessa julkiseen keskusteluun julkisen talouden alijäämän ja hallituksen leikkausten ja verenkorotusten vuoksi.
Nähtäväksi jää, miten paljon kansalliset erot, esim. porvarihallitus vastaan vasemmiston, vihreiden ja keskustan oppositio, näkyy vaalituloksessa.
Löydä ehdokkaasi MTV:n Eurovaalikoneesta tästä.
Parlamentti, komissio, Eurooppa-neuvosto ja Euroopan unionin neuvosto
EU-vaaleissa valitaan 15 suomalaista MEPiä uuteen parlamenttiin, jossa on vaalien jälkeen 750 edustajaa. Suomi saa yhden uuden paikan.
EU-parlamentilla on nykyisin paljon vaikutusvaltaa: se hyväksyy EU-lakien ohella EU:n budjetin ja jäsenmaiden komissaariehdokkaat. Tämä ei ole läpihuutojuttu, toisin kuin ministerien nimitys usein on kansallisissa parlamenteissa. Syksyllä 2019 EP hylkäsi sekä Romanian että Unkarin komissaariehdokkaat, ja maiden oli nimettävä uudet ehdokkaat, jotka sitten valittiin komissaareiksi.
Tietynlaista parlamentarismin henkeä on siis myös Euroopan parlamentissa.
Eurovaalit käydään Suomessa koko maa yhtenä vaalipiirinä. Tämä on hyvä asia puolueiden välisen suhteellisuuden toteutumisen kannalta, mutta voi vaikeuttaa alueellista edustavuutta.
Kansallisesti tunnetut nimet ja Uudeltamaalta tulevat ehdokkaat ovat etulyöntiasemassa alueellisesti vahvojen poliitikkojen kustannuksella.
Samalla on hyvä muistaa, että vaikka lähes kaikki ehdokkaat ovat rinta rottingilla menossa edustamaan ”Suomea ja suomalaisia”, käytännössä Euroopan parlamentissakin toimitaan ideologisissa puolueryhmissä. Toisaalta EP:n puoluekuri ei ole yhtä tiukka kuin eduskunnassa, johtuen pääosin siitä, että EU:lla ei ole hallitusta, jonka on nautittava parlamentin luottamusta.
EU:n päätöksentekoon kuuluvat parlamentin lisäksi kiinteästi komissio, valtionpäämiehistä koostuva Eurooppa-neuvosto ja kansallisten hallitusten sektoriministerien yhteiskokoukset eli Euroopan unionin neuvosto. Instituutioiden monimutkaisten valtasuhteiden vuoksi osa eurooppalaisista voi pitää eurovaaleja vaikeasti ymmärrettävinä ja jättää sen vuoksi äänestämättä, osa ehkä ajattelee, että koska sekä Eurooppa-neuvosto että EU:n neuvosto ovat kansallisten hallitusten välisiä neuvotteluja ja päätöksiä, äänestäminen EU-vaaleissa ei ole välttämätöntä.
Jotkut siis jättävät äänestämättä, koska eivät koe tietävänsä EU:n päätöksenteosta tarpeeksi, jotkut siksi, että pitävät hallitusten välistä päätöksentekoa riittävänä.
MTV Uutisten viiden suurimman puolueen puheenjohtajatentti tänään keskiviikkona 29.5. klo 20-21 MTV3-kanavalla ja MTV Katsomossa.
Lue lisää: MTV:n eurovaalitentit alkavat – Jan Andersson odottaa sähäkkää iltaa: "Eurooppalainen tapa sopisi hyvin näihin vaaleihin"
”Suomen ja suomalaisten edustamista”
Mikäli kuitenkin haluat vaikuttaa ja päätät käyttää ääntäsi eurovaaleissa, mieti seuraavaa: poliittisesti taitavalle, kielitaitoiselle ja sosiaalisesti lahjakkaalle henkilölle tarjoutuu avaimet vaikutusvaltaan EU-parlamentissa. Se on parasta ”Suomen ja suomalaisten edustamista”. Yksin ja uhoten ei saa vaikutusvaltaa. Mieti samalla puoluetta, jota ehdokas edustaa.
Eurovaalit käydään avoimena listavaalina Suomessa. Siksi on tärkeää, että olet valmis hyväksymään sen puolueen arvomaailman, jonka ehdokasta äänestät. Oma ehdokas voi jäädä rannalle, mutta suurimmat puolueet saavat vähintään yhden edustajan.
Varsinkin vaaliliitossa olevaa puolueen ehdokasta äänestävän kannattaa harkita tarkkaan, ovatko muuta vaaliliitossa olevat puolueet hyväksyttäviä arvomaailmaltaan. Ja jos jaksat syventyä kunnolla, voit tutustua Euroopan parlamentin puolueryhmiin ja miettiä sitä, missä ryhmässä oman puolueesi ehdokas toimisi.
Miten vaaleissa käy?
Sunnuntaina 9.6. jännitetään Suomen ja koko EU:n vaalitulosta. Miten vaaleissa käy? Eurovaalien tulosten ennakoiminen mielipidemittausten valossa on vaikeampaa kuin eduskuntavaaleissa.
Tämä johtuu erityisesti siitä, että äänestämättä jättäviä on yleensä selvästi yli puolet äänioikeutetuista, eduskuntavaaleissa vajaa 30 prosenttia. Harva poliittisiin mielipidemittauksiin vastaava sanoo, ettei äänestä. Tämä taas johtuu erityisesti siitä, että politiikasta kiinnostuneet ihmiset äänestävät – ja pitävät poliittisista mielipidekyselyistä.
Osittain myös siitä, että kaikki eivät halua myöntää jättävänsä äänestämättä.
EU-tasolla parlamentin voimasuhteet kiinnostavat, mutta Suomessa katsotaan erityisesti sitä, onnistuuko perussuomalaiset saamaan omat kannattajansa uurnille.
Heidän käsissään on epäsuoraan moni asia: miten käy Rkp:n ainoan paikan, näkyykö puolueen alhainen kannatus mielipidemittauksissa myös vaalituloksessa? Miten käy oppositiossa oleville vihreille? Vaikka ilmastonmuutos huolestuttaa suomalaisia, ei näissä vaaleissa ole paljon ilmastosta puhuttu, toisin kuin eurovaaleissa 2019, jolloin vihreät voitti yhden paikan.
Miten turvallisuus ja puolustus vaikuttavat, onko se etu kokoomukselle, joka muutenkin yleensä menestyy eurovaaleissa? Saako yleensä surkeasti eurovaaleissa menestyvä Sdp hyötyä oppositioasemastaan ja hyvästä gallupkannatuksestaan? Onnistuuko Li Andersson saamaan vasemmistoliitolle toisen paikan? Entä keskusta, joka viime vaaleissa menetti kolmannen edustajansa? Ja vaaliliiton solmineet Kd ja Liike Nyt, riittääkö yhteiskannatus ja kenelle paikka menisi?
Eurooppalainen, tähän kaikkeen sinäkin voit vaikuttaa omalla äänioikeudellasi.
Korjattu juttua kello 10.36. Keskusta menetti vuoden 2019 eurovaaleissa kolmannen edustajansa, ei toisen. Korjattu sana voimasuhteita muotoon voimasuhteet 4. viimeisessä kappaleessa.