Eurovaaleissa EU:n jäsenmaista valitaan yhteensä 751 euroedustajaa eli meppiä Euroopan parlamenttiin. Asiantuntijoiden mukaan vaaleissa tullaan näkemään historiallisia muutoksia ja niissä on poikkeuksellisen paljon jännitettävää. Sama tilanne on vaalien jälkeen tehtävissä valinnoissa unionin huippuvirkoihin.
– Kiehtovaa eurovaaleissa on, että nämä eivät ole vain yhdet vaalit, vaan 28 kansalliset vaalit. Teemat ovat jokaisessa maassa omansa. Esimerkiksi Ranskassa vaalit ovat tavallaan kansanäänestys Macronin onnistumisesta. Espanjassa taas kysymys Katalonian itsenäisyydestä vaikuttanee suuresti äänestyskäyttäytymiseen, Politico-lehden Brysselin pääkirjeenvaihtaja David Herszenhorn arvioi.
Pekka Nurmisella on takanaan kymmenien vuosien virkamiesura Euroopan parlamentissa. Hän ennustaa, että vaaleissa nähdään historiallisia muutoksia parlamentin paikkajakoon.
– Poliittinen tilanne Euroopassa on hyvin erilainen kuin aikaisemmin. Jäsenvaltioiden sisällä on hirveästi jännitteitä, samoin jäsenvaltioiden välillä. Tilanne vaikuttaa tietysti myös tulevaan parlamenttiin, arvioi Nurminen.
Suurten ryhmien enemmistö murtuu
Parlamentin ryhmien muodostumista on hankalaa tarkkaan ennustaa, sillä eurovaalit todellakin ovat 28 kansalliset vaalit. Edustajien sijoittumisesta eri ryhmiin päätetään varsinaisesti vasta neuvotteluissa vaalien jälkeen, eikä kaikkien ehdokkaiden mahdollisesta sijoittumisesta ole varmuutta.
Gallup-dataa kokoavan Europe Elects -palvelun ja Euroopan parlamentin oman ennusteen periaatteet poikkeavat hieman toisistaan, mutta yksi historiallinen muutos on selvä. Tähän asti keskustaoikeiston EPP (Suomesta kokoomus ja kristillisdemokraatit) ja keskustavasemmiston S&D (Suomesta SDP) ovat pystyneet muodostamaan keskenään enemmistön. Näin ei ole enää vaalien jälkeen.
