Aluevaalit pönkittävät puoluevaltaa, kirjoittaa Åbo Akademin valtio-opin professori ja MTV:n vaaliasiantuntija Kimmo Grönlund.
Kuntavaalien ja muualla kuin Helsingissä myös aluevaalien ennakkoäänestys on jo käynnissä ja loppuu tiistaina 8. huhtikuuta. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 13.4. Missä on vaalikuume?
Se on eittämättä kadoksissa. Monelle suomalaiselle on kaiken lisäksi alueuudistuksen jäljiltä edelleen epäselvää, mistä kunnat ja hyvinvointialueet tänä päivänä tarkalleen ottaen päättävät. Hyvinvointialueilta puuttuu verotusoikeus, rahoitus tulee valtiolta, käytännössä hallituspuolueiden sopimusten mukaisesti. Sen vuoksi aluevaalien kiistakysymykset jäävät yleiselle tasolle, jossa toiset lupaavat kaikille terveydenhuoltopalveluja kaikkien lähelle ja toiset taas säästöjä ja laatua keskittämällä terveydenhuolto keskuspaikkakunnalle.
Kuntavaaleissa päätettävät asiat ovat äänestäjälle ehkä helpommin hahmotettavissa: paikalliset kysymykset koulutuksesta, kaavoituksesta ja liikenteestä, liikuntapalveluista ja kulttuurista sekä verotuksen tasosta ratkaisevat vaalien tuloksen. Vaalien kuumat kysymykset vaihtelevat suuresti kunnasta ja kaupungista toiseen.
Meillähän käydään itse asiassa 292 vaalit, jokaisessa Manner-Suomen kunnassa erikseen.
Valtakunnallisen tason yhteenlaskettu tulos kunta- saati aluevaaleista ei sinällään merkitse mitään. Vaali-iltana näemme kuitenkin tutun näytelmän: vaalien voittajat, uusimman