Kolumni: Suomi ei olisi tarvinnut uusia vaaleja | MTV Uutiset
Kolumni: Suomi ei olisi tarvinnut uusia vaaleja – mutta miksi et äänestäisi? Tylsyys on valttia maailman kaaoksen keskellä
1:50Näin alue- ja kuntavaaleissa samanaikaisesti äänestäminen onnistuu.
Julkaistu 06.04.2025 06:26
MTV UUTISET – KIMMO GRÖNLUND
Aluevaalit pönkittävät puoluevaltaa, kirjoittaa Åbo Akademin valtio-opin professori ja MTV:n vaaliasiantuntija Kimmo Grönlund.
Kuntavaalien ja muualla kuin Helsingissä myös aluevaalien ennakkoäänestys on jo käynnissä ja loppuu tiistaina 8. huhtikuuta. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 13.4. Missä on vaalikuume?
Se on eittämättä kadoksissa. Monelle suomalaiselle on kaiken lisäksi alueuudistuksen jäljiltä edelleen epäselvää, mistä kunnat ja hyvinvointialueet tänä päivänä tarkalleen ottaen päättävät. Hyvinvointialueilta puuttuu verotusoikeus, rahoitus tulee valtiolta, käytännössä hallituspuolueiden sopimusten mukaisesti. Sen vuoksi aluevaalien kiistakysymykset jäävät yleiselle tasolle, jossa toiset lupaavat kaikille terveydenhuoltopalveluja kaikkien lähelle ja toiset taas säästöjä ja laatua keskittämällä terveydenhuolto keskuspaikkakunnalle.
Kuntavaaleissa päätettävät asiat ovat äänestäjälle ehkä helpommin hahmotettavissa: paikalliset kysymykset koulutuksesta, kaavoituksesta ja liikenteestä, liikuntapalveluista ja kulttuurista sekä verotuksen tasosta ratkaisevat vaalien tuloksen. Vaalien kuumat kysymykset vaihtelevat suuresti kunnasta ja kaupungista toiseen.
Meillähän käydään itse asiassa 292 vaalit, jokaisessa Manner-Suomen kunnassa erikseen.
Valtakunnallisen tason yhteenlaskettu tulos kunta- saati aluevaaleista ei sinällään merkitse mitään. Vaali-iltana näemme kuitenkin tutun näytelmän: vaalien voittajat, uusimman
mielipidemittauksen
valossa oppositiopuolueet SDP ja Vasemmistoliitto, pyrkivät tulkitsemaan tulosta valtakunnanpolitiikan näkövinkkelistä. Vaalien häviäjät sen sijaan vakuuttelevat, että näissä vaaleissa äänestettiin paikallisista ja alueellisista kysymyksistä, eikä mitään johtopäätöksiä vaikkapa hallituspolitiikasta voi tehdä.
Äänestysinto ei ole kasvamassa
Kiinnostus paikallis- ja aluetason vaalidemokratiaa kohtaan on Suomessa vähäistä. Viime kuntavaaleissa, jotka pidettiin koronan vuoksi vasta kesäkuussa 2021, äänesti 55,1 prosenttia suomalaisista äänioikeutetuista. Aluevaaleissa, jotka pidettiin ensimmäistä kertaa tammikuussa 2022, uurnille vaivautui vain 47,5 prosenttia suomalaisista.
En näe tässä ajassa merkkejä, jotka nostaisivat äänestysintoa kevään vaaleissa.
Toki on todennäköistä, että aluevaalien äänestysprosentti nousee, sillä kuntavaalit sentään ovat suomalaisille tuttu juttu, ja harva jättänee täyttämättä violetin äänestyslipun, kun kuitenkin äänestää valkoisella lipulla kuntavaaleissa.
Itse olin ja olen sitä mieltä, että alueuudistuksen yhteydessä luodut vaalit hyvinvointialueiden valtuustoihin olivat tarpeeton uudistus, joka pönkittää entisestään puoluevaltaa. Suomi ei olisi tarvinnut uusia vaaleja.
Hyvinvointialueiden päätöksenteko olisi voitu hoitaa kaupungin- ja kunnanvaltuustojen valitsemilla edustajilla, sillä niiden päätöksenteko liittyy pitkälti terveydenhuollon kysymyksiin, joissa on joka tapauksessa kuunneltava vahvasti asiantuntijoiden näkemyksiä.
Olisin käyttänyt aluevaalidemokratiaan hupenevat rahat uudentyyppiseen osallistamiseen. Esimerkkinä tästä on tutkimusryhmäni yhdessä eduskunnan ja Sitran kanssa järjestämä kansalaisparlamentti-kokeilu, jossa 671 satunnaisesti valittua suomalaista puntaroi neljän eduskunnalle jätetyn kansalaisaloitteen hyviä ja huonoja puolia marraskuussa 2023.
Tällaisella satunnaisotantaan perustuvalla osallistamisella syvennämme demokratian käytäntöjä. Jatkamme demokraattisten innovaatioiden tutkimusta johtamassani uudessa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa kuusivuotisessa STRONG-hankkeessa, jonka päämediakumppani on MTV.
Mieti vielä, nukutko vaalien ohi
Entä sinä, aiotko äänestää?
Jos ajattelet, että et tiedä tarpeeksi kuntasi asioista, hyvinvointialueesta puhumattakaan, mieti vielä kerran. Maailmantilanne on ahdistava, sota jatkuu Euroopassa, Venäjä jatkaa hybridivaikuttamistaan myös meillä, Yhdysvaltain presidentti on politiikassaan yhtä vakaa kuin tuuliviiri syysmyrskyssä.
Siksi ehkä kysyt, voisivatko nämä paikallisvaalit vähempää kiinnostaa. Ehkä eivät. Mutta sinulla on etuoikeus asua Suomessa, jossa saamme äänestää vapaissa vaaleissa myös paikallistasolla. Voit näyttää maailman autoritäärisille johtajille, sotarikollisille ja disinformaation levittäjille, että haluat antaa tukesi vakaalle demokraattiselle järjestelmälle.
Jos ja kun päätät äänestää, pidä mielessä, että Suomessa on käytössä avoin listavaalijärjestelmä. Vaikka äänestämme aina yksittäistä ehdokasta, vaalien tuloksen ratkaisevat puolueiden jokaisessa kunnassa tai hyvinvointialueella saamat äänet. Eli valitse aluksi puolue, jonka linjaan luotat ja jonka arvomaailmaa ja paikallistason politiikkaa olet valmis kannattamaan.
Valitse sen jälkeen puoluelistan sisältä itsellesi mieluisa ehdokas. Voit käyttää vaalikoneita apunasi, mutta muista aina valita ensisijaisesti puolue ennen ehdokasta, sillä jos oma ehdokkaasi ei pääse läpi, äänesi menee muille puoluelistan ehdokkaille äänimäärän mukaisessa järjestyksessä.
Ehdokkaiden saama vertauslukuhan on koko puoluelistan kunnassa tai hyvinvointialueella saama kokonaisäänimäärä jaettuna d’Hondtin järjestelmän mukaisesti jakoluvuilla 1,2, 3, 4... Listan ehdokkaat saavat vertausluvun siinä järjestyksessä, jossa ovat saaneet ääniä. Listan ääniharava saa koko puoluelistan äänet vertausluvukseen, toiseksi eniten ääniä saanut saa listan kokonaisäänimäärän jaettuna kahdella jne.
Kevään alue- ja kuntavaalien valtti taitaa olla niiden ”tylsyys”. On tavallaan upeaa saada ahdistavien ja sekasortoisten uutisten maailmassa äänestää paikallistason asioista turvallisessa ja toimivassa yhteiskunnassa. Tämä voi kannustaa monet meistä uurnille. Lopuksi: muistakaa äänestämisen jälkeen katsoa vaalien tulosiltalähetys MTV3-kanavalla ja MTV Katsomossa 13. huhtikuuta.
Kimmo Grönlund, Åbo Akademin valtio-opin professori ja MTV:n vaaliasiantuntija
