Mainos

Mistä tänään äänestetään, kuka EU:ta johtaa ja muuttuuko vaaleissa mikään? – 10 kysymystä ja vastausta eurovaaleista

14:05
Video: Mistä EU-vaaleissa äänestetään?

Tänään sunnuntaina Euroopan unionin 28:ssa jäsenmaassa käydään eurovaalit, joissa valitaan edustajat Euroopan parlamenttiin seuraavaksi viideksi vuodeksi. MTV Uutiset listasi kymmenen kysymystä ja vastausta eurovaaleista.

Ketkä eurovaaleissa äänestävät?

Euroopan parlamentin vaalit ovat maailman toiseksi suurimmat demokraattiset vaalit Intian vaalien jälkeen – äänioikeutettuja on noin 400 miljoonaa. Mukana ovat myös britit, joiden piti jättää EU jo maaliskuussa, mutta eropäivää on lykätty nyt lokakuun loppuun. 

Jokainen jäsenvaltio päättää omasta vaalijärjestelmästään, mutta siihen on asetettu muutamia ehtoja. Osassa maista on äänestetty jo aiemmin tällä viikolla, mutta tuloksia aletaan julkaista vasta illalla, kun äänestys on kaikkialla päättynyt. 

Kyproksella, Belgiassa, Kreikassa ja Luxemburgissa on pakollista äänestää.

Montako meppiä valitaan?

Europarlamentaarikkoja eli meppejä (MEP = Member of the European Parliament) valitaan yhteensä 751. Mepit työskentelevät parlamentissa Brysselissä ja Strasbourgissa.

Jäsenmailla on meppipaikkoja kokoonsa suhteutettuna. EU:n pienimmällä jäsenmaalla, vajaan puolen miljoonan asukkaan Maltalla, on kuusi paikkaa. Yli 80 miljoonan asukkaan Saksalla 96 paikkaa.

Miten valinta Suomessa tapahtuu?

Suomesta valitaan 13 meppiä. Valinta tapahtuu muutoin samoin kuin eduskuntavaaleissa, suhteellisella vaalitavalla, mutta vaalipiirinä on koko maa.

Ehdokkaat laitetaan järjestykseen vertailuluvun perusteella. Luku määrittyy puolueen kokonaisäänimäärän ja ehdokkaan henkilökohtaisen äänimäärän mukaan. Kolmetoista suurimman vertausluvun saanutta valitaan Euroopan parlamenttiin.

Jos joku valituista ei ota paikkaa vastaan tai jättää kauden kesken, tarjotaan paikkaa puolueen seuraavaksi suurimman vertausluvun omaavalle. Esimerkiksi keskusta sai viime vaaleissa 3 meppiä läpi. Poisjääntien ja kieltäytymisten takia vaalikauden lopussa puoluetta edustivat Anneli Jäätteenmäen lisäksi myös puolueen listalla sijan viisi saanut Elsi Katainen ja sijalle seitsemän jäänyt Mirja Vehkaperä.

Mitä mepit tekevät?

EU:ssa päätöksenteko on jaettu eri instituutiolle: Euroopan parlamentille, Euroopan komissiolle, Eurooppa-neuvostolle ja Euroopan unionin neuvostolle eli ministerineuvostolle.

Parlamentissa mepit käyttävät budjetti- ja lainsäädäntövaltaa, minkä parlamentti jakaa ministerineuvoston kanssa. Ministerineuvosto koostuu hallitusten ministereistä. Suomi aloittaa neuvoston puheenjohtajamaana heinäkuussa.

Komission rooli on valmisteleva, toimeenpaneva ja valvova. Eurooppa-neuvosto koostuu valtionjohtajista. Sen rooli on päättää EU:n suurista poliittisista linjoista.

Mitkä ovat kampanjateemat?

Eurovaalit ovat käytännössä 28 kansalliset vaalite, joten myös vaaliteemat vaihtelevat maittain.

Esimerkiksi Britanniassa brexit vaikuttanee suuresti äänestyskäyttäytymiseen. Tästä hyötyvät EU-vastainen Nigel Faragen perustama brexit-puolue ja avoimen EU-myönteinen liberaalidemokraatit, joille ennustetaan selvästi suurempaa kannatusta kuin maan parlamenttivaaleissa. Ranskassa taas moni pitää EU-vaaleja "kansanäänestyksenä" presidentti Emmanuel Macronin onnistumisesta.

Koko Euroopan tasolla on puhuttu paljon esimerkiksi EU:n budjetista Britannian lähdön jälkeen, ilmastonmuutoksesta ja työntekijöiden oikeuksista. Maahanmuutossa mielipiteet ovat jakautuneet sen välillä, onko muuttoliike paremmin hallittavissa yhteistyötä syventämällä vai jäsenmaiden itsenäisillä rajavalvonnalla ja ratkaisuilla.

Onko Euroopan parlamentissa puolueita?

Tavallaan on, tavallaan ei ole. Parlamentissa mepit järjestäytyvät ryhmiin, joita on nykyisessä parlamentissa kahdeksan. Ryhmissä ei kuitenkaan ole ryhmäkuria, kuten kansallisissa parlamenteissa. Käytännössä mepit äänestävät pitkälti ryhmänsä suosituksen mukaan, mutta hajaannusta esiintyy jonkin verran, esimerkiksi jos kysymys on kotimaassa herkkä asia.

Nykyisessä parlamentissa suurimmat ryhmät ovat keskustaoikeistolainen EPP ja keskustavasemmistolainen S&D, joilla on nykyisessä parlamentissa enemmistö paikoista. EPP:ssä istuvat nykyisessä parlamentissa Suomen kokoomuksen mepit, S&D:ssä SDP:n.

Miten brexit kesken kauden vaikuttaa?

Britannian EU-ero kesken kauden sotkee parlamentin työtä monella tapaa. Nyt se on tapahtumassa lokakuun lopulla. Ja tietysti edelleen on epävarmaa, tapahtuuko brexit silloinkaan, sillä eroa on lykätty jo kahdesti.

Britannialla on 73 meppiä, eli lähes 10 prosenttia kaikista paikoista. Jos britit lähtevät kesken vaalikauden, vähennetään meppien määrää 751:stä 705:een. Ylimääräiset paikat täytetään muista jäsenmaista. Suomelle tulee 14:s meppi, jos Britannia irtautuu EU:sta.

Britannian mukanaolo eurovaaleissa hyödyttää luultavasti EU-vastaisia puolueita, vihreitä ja S&D:tä, mutta syö EPP:n paikkamäärää, koska brittipuolueita ei ole mukana ryhmässä. Britannian konservatiivipuolue lähti EPP:stä vuonna 2009.

Tuleeko vaalivoittajasta EU:n johtaja?

Ei varsinaisesti, mutta enemmän paikkoja tarkoittaa lisää valtaa. Mitä suurempi poliittinen ryhmä parlamentissa on, sitä enemmän sillä on valtaa.

Kuten aiemmin mainittiin, valta on jaettu eri instituutioille ja näissä vaaleissa valitaan parlamentin jäsenet. Instituutioilla on ollut hankausta valtasuhteissa aiemminkin ja komission puheenjohtajavalinnassa saatetaan nähdä uusi valtataistelu, jos parlamentti hylkää Eurooppa-neuvoston ehdokkaan.

Eli kuka siis oikeasti johtaa EU:ta?

Se on monimutkaista ja riippuu tilanteesta ja päätöksestä. Käytännössä suurimmilla jäsenmailla, Ranskalla ja Saksalla, on suurin vaikutusvalta päätöksissä, mutta pienilläkin jäsenmailla on vaikutusmahdollisuuksia eri kanavia pitkin. Esimerkiksi Jean-Claude Juncker on jo kolmas luxemburgilainen komission puheenjohtaja.

Komission puheenjohtaja on tärkein EU:n yksittäinen tehtävä.

Kun EU:n johtopaikoista päätetään vaalien jälkeen vaikuttavia tekijöitä on monta. Valinnoissa tasapainotellaan kompromisseja tehden muun muassa puoluepolitiikan, maantieteen ja sukupuolten tasa-arvon välillä.

Muuttuuko vaaleissa mikään?

Muuttuu.

On ennakoitu, että parlamentin valtasuhteissa tapahtuu useita jopa historiallisia muutoksia. EPP:n ja S&D:n on ollut mahdollista muodostaa keskenään enemmistö kysymyksissä, joissa ne ovat samaa mieltä tai pääsevät kompromissiin. Ennusteiden mukaan näin ei ole enää vaalien jälkeen.

EU-vastaisille puolueille on ennakoitu vaalivoittoa, jonka myötä ne olisivat saamassa noin 25 prosenttia parlamentin paikoista. Osa laitaoikeiston puolueista on viime aikoina luopunut maansa EU-eron ajamisesta, muun muassa brexitin aiheuttaman kaaoksen takia, mutta ne haluavat hidastaa unionin yhteistyön syventämistä.

Aika näyttää, miten muutos vaikuttaa, mutta EU-myönteisten puolueiden on ennakoitu tiivistävän yhteistyötään.

Lähteet: Reuters, Oikeusministeriö, Euroopan parlamentti

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja